Aihearkisto: Yleinen

Lahden Lyseo I C vuosina 1954-55

Lahden lyseo I C vuosina 1954-55, seison (Raimo Kaarna) nurkkakaapin oven vasemmassa reunassa

Meillä lyseon pojilla välipala-asiat olivat kunnossa
jo 50-luvulla. Välitunnilla juostiin Rauhankadun pullapuotiin ja ostettiin lihava hillomunkki ja maitoa pahimpaan nälkään, jälkiruoaksi karkkia. Luokassa oli 44 oppilasta ja Tähtisen ’Mimmi’ piti kuria kiljumalla, liikuntaa saatiin Kaloniemeltä ja kumppaneilta, jalkapalloa potkittiin parakkikoulun paikalla. Tupakansavu oli sankkaa kellarin weeceessä, heilat etsittiin Tipalan konvista, Urkilta tai Teivaalasta. Kultainen nuoruus…

Lyseon opettajia 1957-58, 60-v sitten

Lahden lyseon opettajia 1961-62

 

Yllä opettajien kuva lv.1957/58.

Vertaa allaolevaan kuvaa 1953/54, josta Raimo Kaarna kirjoittaa:

2007 kirjoitettu:

 

Lainattu Raimo Kaarnan kotisivuilta (luvalla) http://www.lahtelaista.net

Löysin äsken jo 16 vuotta sitten Nykylahti-lehdessä julkaistun valokuvan entisistä Lahden Lyseon opettajista 1953-54. Lehtileikkeessä pyydettiin nimeämään tuttuja kasvoja. Kirjoitin maaliskuussa 1991 omat muistikuvani talteen ja pistin kirjeen lehtykäiseen. Kirjeeni ei ehtinyt seuraavaan Nykylahteen, joten julkaisen sen tässä nyt 16 vuoden viiveellä. Jos muistin joitain väärin, pistä oikaisusi sähköpostina tai kirjeenä ja korjataan asia !
Raimo Kaarna, signal@sci.fi, Purokatu 18, 15200 Lahti, puh.044 2714064.

Lahti 10.3.1991

Nykylahti / Wanha Kuva
Rautatienk.19 A
15110 LAHTI

”Wanhana” lyseolaisena – 1954-1964, välillä vuosi työelämässä – vilkuilin haikeana lapsuuteeni ja nuoruuteeni, kun kolmossivulta tuijottivat tutut opettajat… Kaikki eivät tietenkään tietoa minun päähäni päntänneet, mutta useimmat yrittivät jossain vaiheessa.

Muutaman sanan kommentti kustakin (numerointi vasemmalta oikealle) :

YLÄRIVI

1) Jaakkolan Oskari, matematiikkaa, vanhoilla päivillään huonokuuloinen ja hidaspuheinen, usein kiusanteon kohteenakin… Meillä opettajana vain muita tuuratessaan, tilapäisesti. – Joku oppilaista, lienee Virtasen Muke, keikutti kerran matikantunnilla opettajanpöydän kohdalle kattoon ripustetun langan avulla porkkanaa Oskarin silmien edessä.

2) VIKI, Ahposen Vihtori, piirustuksenopettaja, myös kaunokirjoitusta… Omat numeroni Vikiltä parhaimmillaan 10 ja 9, hän oli siis lempiopettajiani. Viki oli vihainen laiskuudesta, räjähti tulisesti joillekin oppilaille tekemättömistä töistä tai muiden töiden lainaamisesta arvostelua varten. Ainakin Perttolan Hannu, Vainion Simppa ja Tarmolan Timo saivat huutia !

3) TÖRÖ, Uuno Teittinen, suomenkieli, pystytukkainen vanha maajoukkuetason aitajuoksija (?), ”vihasi” kaikkea urheilua, irvaili mäenlaskuakin: ”Isot miehet menevät menevät ylös hyppyrimäkeen, laskevat alas, menevät ylös, laskevat alas, mitä järkeä siinä on?”. Lumirakeen Pertin sivistyssanojen käyttö aineissa sai Törön miltei ”raivoihinsa”, Törö kävi Lummin aineet aina läpi sana sanalta ja pottuili erikseen jokaisesta elokuva-arvostelijan käyttämästä vierasperäisestä sanasta. Erittäin pätevä opettaja. Kirjoitin itse preliminääreissä seitsemännellä vapaa-aineen siirtolaisuudesta ja Törö luki sen malliksi kahdeksasluokkalaisille ylioppilaskirjoituksia varten ! Olin pakahtua ylpeydestä…

4) Hugo J. Teivaala (kauppaopiston rehtori), joka kävi lyseossa opettamassa pikakirjoitusta

5) Vanhempi lehtori Viljo Norman Heinin, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa 1941-55

6) PUUPIETSU, Helminen, Pentti, veistonopettaja. Oma valtakuntansa ”ruumisarkun” alakerrassa, Pietsu oli hivenen tiukkapipoinen ja kireä. Kannellisen korurasian viilutyö vinoneliöineen ja saranoidenkiinnityksineen oli miltei ylivoimaisen vaikea tehtävä ! Solidaarisuuttaan entisiä oppilaitaan kohtaan Pietsu osoitti Valtakulman ravintolan wc:ssä sinuttelemalla meitä siellä penkkaripäivän iltana…

7) OLAVI KRANNILA, lempinimeä ei tainnut ollakaan ? – pastori, uskonnon opettaja… Erittäin selkeä artikulointi, etenkin konsonantit korostuivat hänen puhuessaan ja painottaessaan sanojaan. Mieleenpainuvin muistoni Krannilasta on 25 vuoden takaa. Hän vihki minut ja Tammiston Tuulan (Kannaksen yhteislyseon tyttöjä) Lahden puukirkossa 16.7.1966 ja kysyi ”Otatko Sinä, HYVÄ oppilaani Raimo Kaarna, puolisoksesi…”. Tätä alttarilla saatua julkista arvostusta ei kukaan elämäni myöhemmissäkään vaiheissa ole koskaan ylittänyt.

8) Ylioppilas Erland Sundqvist, matematiikkaa

9) HÄRKÄ, Hannes Sirola, luonnontieteet. Olympiavoimistelijan ryhti, seisoi suorana kuin seiväs, pää aina pystyssä, erittäin lyhyt askel teki kävelystä köpöttelyä. Härkä asui Kariniemenkadulla kotiani ”pitkäätaloa” vastapäätä ”kolmessatalossa”, muistaakseni numerossa 28, siis liikenneympyrän viereisessä kerrostalossa metsän reunassa. Sirola oli erittäin arvostettu herrasmiesopettaja, suuttuessaan hän punehtui rajusti.

10) Fil. kand. Vilho Arkima, matematiikkaa

– Olin väärässä, arvelin kyseessä olevan KIKKARAn, Veikko Partasen, musiikinopettajan ja aamuhartauksien urkuharmonisti nuorena ja laihana. Kikkara polki juhlasalin harmoonia niin ponnekkaasti, että oli pudota tuoliltaan, kolina kuului ja ”esilaulaja” heilui tuolillaan puolelta toiselle. Minua Kikkara pyysi laulamaan laulukokeissa vain kerran koko kouluaikana ja tuomio oli selvä, todistuksessa koreili ikuisesti viiva numeron sijaan.

11) KUSTAA, Roineen Kustaa, saksaa ja ranskaa… Erittäin pätevä ja pidetty opettaja, auktoriteettia oli jakaa vaikka koko muulle opettajakunnalle. Rehtoriaineista vaikka ei lyseossa rehtoriksi tullutkaan. Huhun mukaan Kustaa ja Kaloniemi eivät aina olleet samaa mieltä koulun asioista. Kososen Pertsa tapaili ”skraapata” koulusta, joskus jopa viikkotolkulla. Kerran saksantunnilla Kustaa ilahtui Kososen näkemisestä pitkästä aikaa ja käännätti hänellä pirullisesti lauseen ”Poika poikkesi kouluun”. Itse takeltelin ranskan ääntämisessä ja sen huomattuaan Kustaa luetutti minulla oppitunnin alkajaisiksi päivän tekstin ainakin kymmenellä perättäisellä tunnilla… Loistomaikka !

ALARIVI – ISTUMASSA (edelleen vasemmalta oikealle)

1) Fil. kand. Terttu Vartiainen, luonnonhistoria ja maantieto

2) LOTJA, Hilma Immonen, englanninopettajammehan se siinä ! Nimi lienee tullut tukevahkosta ruumiinrakenteesta, mutta Lotja oli ihan OK. Puhui paljon ja kuuluvasti, äänessä koko tunnin, kukaan ei varmaankaan nukkunut ja opituksikin tuli.

3) Fil. maist. Lyyli Isoranta, saksa, englanti

– Arvelin 12.9.2011 kyseessä olevan MONOKKELIn, Taina Lahti, ruotsinkielen opettajamme ensimmäisellä ja toisella luokalla ??? Ulkoinen olemus vaikutti tutuhkolta, en ollut varma kuitenkaan. – Ja pieleen menenikin.

4) VELTTO, Antti Raipala, rehtorimme ja kirkkohistorian ja uskonnon opettaja. Arvonsa tunteva, tyylikäs herrasmies, vasen käsi napoleonmaisesti takin sisässä ja oikea käsi teki laajoja kaariliikkeitä puheen korostamiseksi. Viittaamatta jättämisestä sai miinusmerkin rehtorimme muistivihkoon, joka aina tunnin alussa otettiin povitaskusta esiin opettajanpöydälle. Itse olin kuudennen luokan jälkeen vuoden töissä ja palasin takaisin kouluun seitsemännelle vuoden tauon jälkeen ilmoittautumatta erikseen kenellekään, kuten oli sovittu. Raipalan kommentti ensimmäisellä kirkkohistoriantunnilla: ”Öh, Kaarnakin, Kaarnakin, öh, on tullut, öh tullut, takaisin, takaisin…”.

5) Fil. kand. Kerttu Nyqvistin, ruotsia ja englantia

6) KAISA, Katri Blomroos, ruotsinopettajamme. ”Tomma tunnor bullrar mest” kuultiin aina, jos luokassa oli liikaa hälinää. Kaisa oli itse aikamoinen äänessäolija, joku sanoisi jopa ”kaakattaja”, ei juuri paikallaan pysynyt, opetti ja opetti, tuputti ja tuputti ja kai me jotain opittiinkin.

7) AUNE, Aune Ahola, suomenkielen opettajamme. Hän kuoli hiljattain Helsingissä… Myös Aune oli arvostettu ammatti-ihminen, erittäin tiukka vanhapiikaopettaja, joka vaati paljon meiltä oppilailta. Jos jotain ei osattu, Aune otti sen henkilökohtaisena loukkauksena, punastui ja suuttui, korotti äänensä, joskus katkaisi karttakepinkin. Aune oli rehevä, ylväs, pystyryhtinen naisihminen – poikakoulussa joillekin jopa haavekuva. Isänmaallinen, varmasti periaatteen ihminen, miehenä hän olisi ollut ”upseeriainesta”.

Muistoni lyseosta ja kuvan opettajista ovat mieluisia. Toivottavasti joku muu lukijanne tunnistaa tuntemattomiksi jääneet. Lahden Lyseon 50-vuotishistoriikissa (1921-1971) luetellaan kaikki siihenastiset opettajat, mutta kaikista ei ole kuvia.

Raimo Kaarna, lyseolainen vv.1954-64

Riemuylioppilaat vuodelta 1964 Lyseon kevätjuhlissa

Lyseon kevätjuhla 31.5.2014 Seppo Ruohonen
Evl Seppo Ruohonen lausui riemuylioppilaiden tervehdyksen ja onnittelut uusille ylioppilaille

Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 3

Riemuylioppilaat Ristin Kirkon portailla

Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 6
Kukkatervehdys Vapauden Hengettären patsaalle
Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 8
Kirkonmäellä
VIII A 31.5.2014
VIII A
IMG_1139
VIII B
VIII C 31.5.2014
VIII C
IMG_1143

Lyseon vanhassa juhlasalissa

Yo-juhlat 1964. Olemme luokittain aakkosjärjestyksessä. Kuva uudesta lukiosiivestä, juhlasalista, näyttämöltä. Taustalla luokanvalvojat: Pekka J.  Manninen, Irja Mattila ja Laina Ylihärsilä.

Penkkarit helmikuussa 1964: vasemmassa reunassa Walleniuksen Pelle, hänestä toinen oikealle hattu päässään Smeds, haitaristin takana harmaassa villapaidassaan Rännäri.

Ismo Toukonen

terävä_ahkera

Ismo ToukonenLyseolainen Ismo Toukonen, synt. 25.4.1954.

Vuoden 1978 yleisurheilun EM-kisat pidettiin Prahassa, Tšekkoslovakiassa 29. elokuuta – 3. syyskuuta
3 000 m esteet
Sija Maa Urheilija Tulos
1 Puola Bronisław Malinowski 8.15,08
2 Länsi-Saksa Patriz Ilg 8.16,92
3 Suomi Ismo Toukonen 8.18,29

Vanhan talon tarina

Kun vanhan lyseon kohdalle Hämeenkadun ja Mariankadun kulmaan on nousemassa jälleen uusi rakennus, on paikallaan muistella ensimmäistä. Puulyseo toimi entisessä Lahti-hotellissa perustamisestaan 1921 aina vuoteen 1928. Sen jälkeen se toimi Lahden kirjastona.

IMG

ESS 10.5.1986

IMG_0004IMG_0005
Puu-lyseo

Lahden kirjaston 100-vuotishistoriikki ilmestyi 1976, kirjoittanut ESS:n päätoimittaja Olli Järvinen, 230×240 mm, 90 sivua, painamo Era. Vuonna 1899 rakennetussa puutalossa Hämeenkadun ja Mariankadun kulmassa toimi aluksi Hotelli Lahti, sitten Lahden lyseo 1921-1928, Lahden kirjasto 1928-67. Kirjastomme muutti konserttitaloon 1968, ja sieltä nykyiselle paikalleen uuteen kirjastotaloon 1990. 

 

Lempan minusta tekemiä karikatyyrejä vv 1961-65 ja yksi tuore

Tässä lisää mainioita Tapani Lemminkäisen piirroksia, joita hän teki oppitunneilla oppilaiden piirustuslehtiöihin. Kaiva esille omiasi ja lähetä meille!
Klikkaa ensimmäistä kuvaa ja katso kaikki!

Lempan mallina

Tapani Lemminkäisen piirtämiä kuvia oppilaista. Hän toimi kuvaamataidon opettajana 1955-1971 (synt. 1. huhtikuuta Jaalassa –kuoll.  28. lokakuuta 1971).

Astuin Lyseon palvelukseen syksyllä 1961. Kuvasta välittyy ekaluokkalaisen oppimisen into ja ylpeys lyseolaisuudesta. Ajankohta oli lokakuu 1961.
Vuoden 1962 kuvassa alkavat tietyt piirteet kasvoissa korostua. Tuolloin oli joulukuu ja pakkastakin tarpeeksi. Epäilen, että taisi olla kuvan malli flunssassa tai vihaisella päällä. Tukkakin oli leikattu eri tavalla.
Sama kaveri molemmissa kuvissa kuitenkin.
TUNNISTATKO,  kuka on kuvissa? Pieni palkinto luvassa ensimmäiselle.
PYYNTÖ: jos sinulla on samanlaisia piirroksia, niin lähetä julkaistavaksi sihteerille.

 

Lempan mallina 1962

1962

Lempan malli

1961