

Pekka J. Manninen – lyseon pitkäaikainen rehtori ja uudistaja
Lahden lyseon pitkäaikainen rehtori, kouluneuvos Pekka J. Manninen kuoli Lahdessa 25. kesäkuuta 2026. Hän oli syntynyt Hiitolassa Laatokan Karjalassa 29. helmikuuta 1932.
Filosofian maisteri Pekka J. Manninen tuli Lahden lyseoon historian ja yhteiskuntaopin lehtoriksi vuonna 1963. Hän toimi oppilaitoksen vararehtorina vuosina 1972–1974 ja rehtorina vuodesta 1974 eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1994. Peruskoulu-uudistuksen myötä Lahden lyseo jakautui vuonna 1975 yläasteeksi ja erilliseksi lukioksi, jonka rehtorina Manninen jatkoi. Hänen lyseouransa kesti 31 vuotta, joista runsaat kaksi vuosikymmentä rehtorina. Rehtorikausi oli lyseon historian toiseksi pisin Artturi A. Tähtisen jälkeen.
Mannisen rehtorivuosiin osuivat monet oppilaitoshistorian suurimmista muutoksista. Lyseossa siirryttiin jaksojärjestelmään, otettiin käyttöön tuntikehysjärjestelmä ja aloitettiin työelämään tutustuminen. Uudistukset muuttivat opetusta, lukujärjestyksiä ja koko lyseon toimintakulttuuria. Manninen johti oppilaitosta tässä murroksessa yhteistyöhön luottaen ja piti samalla katseen tulevaisuudessa.
Kauaskantoisimpia ratkaisuja oli tietotekniikan merkityksen varhainen tunnistaminen. Lukuvuoden 1984–1985 alusta Lahden lyseosta tuli tietotekniikkapainotteinen lukio, ja oppilaitokseen perustettiin atk:n vanhemman lehtorin virka. Näin Manninen oli rakentamassa lyseolle suuntaa, joka valmisti lukiota tulevien vuosikymmenten opetukseen.
Lyseorakennuksen kunto oli hänelle tärkeä asia. Manninen teki toistuvasti aloitteita pitkään kaivatun peruskorjauksen toteuttamiseksi. Kun uudistettu lyseorakennus otettiin käyttöön tammikuussa 1990, oppilaitoksen pihalla paloivat tervapadat ja koko lyseo juhli uutta alkua. Hänen kaudellaan lukiossa kukoisti myös vilkas harrastustoiminta: urheilu-, näytelmä-, luonto- ja kamerakerhot sekä monet muut kerhot kokosivat nuoria yhteen ja vahvistivat yhteisöllisyyttä.
Mannisen viimeiseen rehtorikevääseen liittyy lyseon historiassa erityinen hetki. Opiskelijat valmistivat hänelle vuonna 1994 rehtorinviitan – lukion rehtorille ensimmäisen laatuaan. Kuvaamataidon lehtori Hannu Polkutien suunnittelema, käsin värjätty purppuranvärinen pellavaviitta syntyi lukiolaisten yhteistyönä. Sen selkäpuolelle painettiin antiikin neljä elementtiä: tuli, vesi, ilma ja maa. Kevätjuhlassa viitta puettiin Mannisen ylle sen jälkeen, kun lukion kaikki 101 uutta ylioppilasta oli lakitettu. Samassa juhlassa ilmoitettiin tasavallan presidentin myöntäneen hänelle kouluneuvoksen arvonimen.
Vuonna 2000 Mannisen muotokuva paljastettiin Lahden lyseossa entisten opiskelijoiden läsnä ollessa. Hän itse suhtautui maalaukseen luonteenomaisen välittömästi: ”Tuon kummemman näköistä minusta ei saa, tuoltahan minä näytän.” Muotokuva jäi lyseon seinälle muistuttamaan rehtorista, joka eli mukana Lahden lyseon suurissa muutoksissa ja jätti oppilaitoksen kehitykseen pysyvän jäljen.
Pekka J. Mannisen elämäntyö jatkuu Lahden lyseon historiassa, perinteissä ja lukioyhteisön muistoissa. Hänen työnsä opettajana ja rehtorina kosketti useita opiskelija- ja opettajasukupolvia sekä rakensi perustaa nykyiselle lyseolle.
Lahden lyseon yhteisö kunnioittaa kouluneuvos Pekka J. Mannisen muistoa ja ottaa osaa hänen läheistensä suruun.
Tero Matkaniemi










Niilo Halonen
Ilta-Sanomat 17.8.2025
Mäkihypyn suomalainen legenda Niilo Halonen on kuollut. Halonen oli kuollessaan 84-vuotias.
Suru-uutinen vahvistettiin Ylelle Halosen lähipiiristä.
Nuorena Halonen oli menestynyt mäkihyppääjä. Hän voitti MM- ja olympiahopeaa 1960 sekä MM-pronssia 1962.
Halonen lopetti hyppäämisen 1969 ja työskenteli koulutustaan vastaavassa työssä liikunnanopettajana, kun Hiihtoliitosta soitettiin 1976. Vanha menestyslaji oli mennyt alamaihin. Halosesta tuli mäkihypyn ja yhdistetyn valmennuspäällikkö.
Halonen kertoi Ilta-Sanomille vuonna 2020, että otti tiukan linjan urheilijoiden kanssa.
– Harjoitusohjelmat kovenivat rajusti myös leirien välillä kotiharjoittelussa. Bischofshofenissa mäkiviikon banketissa juotiin pelkkää vettä, kun itävaltalainen lehti oli kirjoittanut, että suomalaiset riekkuvat aina yöjalassa. Sanoin pojille, että työajalla tehdään töitä ja otetaan sitten vaikka yhdessä keväällä, kun kausi on ohi, hän sanoi tuolloin.
Tapio Räisänen voitti MM-kultaa 1978 ja aloitti Suomen pitkän, uuden menestysputken lajissa. Halonen valittiin Suomessa Vuoden valmentajaksi Matti Nykäsen läpimurtovuonna, 1981.
Niilo Halonen työskenteli Hiihtoliitossa vuoteen 1988 ja siirtyi Kansainvälisen hiihtoliiton palvelukseen mäkihypyn ja yhdistetyn lajikoordinaattoriksi. Loppuvuosinaan mäkihypyn parissa hän oli vielä arvokisatason arvostelutuomari.
Vuonna 2007 Halonen sai opetusministeriön myöntämän Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.
Kristallipystikilpailu Messilässä 5.6.2025
Viidettä kertaa järjestetty lyseolaisten golfkilpailu pelattiin torstaina 5.6. Messilän kentällä klo 11.00 alkaen. Tällä kertaa mukaan lähti kaksitoista pelaajaa. Osallistujamäärää hieman verotti kisapäivän siirtyminen, joka esti noin viittä aiemmin ilmoittautunutta osallistumasta. Kenttä oli mainiossa kunnossa, ja parin viikon lisäodotus oli selvästi tehnyt hyvää pelikokemukselle.
Kisan jälkeen jaettiin myös aiempien vuosien voittajille kunniakirjat muistoksi saavutuksistaan. Tämän vuoden voittajaksi selviytyi Heikki Mikander – lämpimät onnittelut! Tulokset löytyvät liitteestä.
Kilpailumme kantaa nyt nimeä Kristallipystikilpailu. Nimi juontaa juurensa vuoden 1928 ylioppilaiden 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lahjoittamasta kristallipystistä. Alun perin kristallipysti toimi luokkien välisenä Gentlemen-palkintona – nyt se on saanut uuden elämän lyseolaisten golfpalkintona. Kristallipystin vaiheita seurataan Nikkisen Reijon toimittamassa koulumme sähköisessä historiakirjassa, johon taltioidaan kisan vuosittaiset tapahtumat. Fyysinen pysti varustetaan QR-koodilla, jolloin sen tiedot avautuvat koulumme juhlasalissa palkintovitriiniä silmäilevälle oppilaalle. Lisäksi jaetaan perinteinen kunniakirja, jonka on suunnitellut lyseolaisen Risto Mäkisen (ks. Lyseon historia, s. 263–267) poika Matti Mäkinen. Kunniakirjan jakaminen perustuu koulumme historian ja Lyseon Lujan alkuvuosikymmenille, jolloin niiden jakaminen voitokkaista urheilusuorituksista oli tapana.
Lyseon Pojat kustansi kunniakirjojen painatuksen. Kisan jälkeisessä palaverissa päätettiin kiittää suunnittelijaa pienellä lahjalla: golfpallosetillä. Niiden hankintaa varten toivomme golfaktiivien maksavan 5 euroa tilille FI88 5710 0450 5878 29.
Kilpailukokemusten pohjalta on tehty joitakin kehityspäätöksiä: jatkossa pyritään järjestämään kilpailu kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Lisäksi tulevina vuosina pyritään tarjoamaan vaihtoehtona myös 9-väyläinen kilpailu, mikä mahdollistaisi useammalle pelaajalle osallistumisen.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia osallistujia yhteisistä pelitapahtumista! Siirryn nyt kisajärjestäjän roolista aktiiviseksi pelaajaksi. Jatkossa kilpailun järjestämisestä vastaa Jukka Nikkanen (LG) – toivotan hänelle menestystä tehtävässään!
Terveisin Kimmo Mäkinen
