Kun näillä sivuilla on monenlaisia muisteloja opettajien mainioista sanonnoista, ajattelin lisätä muutamia mieleeni jääneitä kohteliaisuuksia tai ilkeyksiä.
*Törö:
1) Mies oli hyvin tarkka siitä, ettei aineissa ja esitelmissä saanut olla ryhmäjakoja, kuten seuraavasta näkyy.
Oppilas aloitti esitelmänsä: Muovit. Muovit jaetaan kahteen ryhmään: kertamuovit ja kestomuovit. Silloin huusi Törö: pois, pois, menee pois. Hyi!
2) Eräs oppilas piti esitelmän ihmissyöjistä. Kuunneltuaan esitystä jonkin aikaa silmät kiinni Törö ikään kuin heräsi ja sanoi: lopetetaan tähän, johan tämä ruokahalua herättikin!
3) Muuan piti ansiokkaan tuntuisen esitelmän raittiudesta. Törö tapansa mukaan kuunteli esitystä silmät kiinni. Sanoi eräässä vaiheessa: nyt minä muistankin. Olen joskus 30-luvulla kirjoittanut tämän tekstin Koitto-lehteen. Esitelmäsi on suora kopio tuosta lehdestä. Mene ja kirjoita esitelmäsi omasta päästä ja tule sitten uudestaan.
4) Omituista, että entisenä YL-laulajana Törö ei antanut mitään arvoa esimerkiksi musiikin harrastukselle. Jorma Rahkoselle Törö sanoi monta kertaa, että Rahkonen voisi siirtyä koulusta kokonaan pois vinguttamaan sitä viuluaan jonnekin muualle. Liekö Törö havainnut, että tämä viulun vinguttaja toimi sittemmin Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestarina vuosikymmenet.
*Hagfors
*(historian opettaja, Haakki)
1) Meille uusi opettajamme tuli syksyllä ensimmäiselle tunnillemme. Hetkeen ei tapahtunut mitään, mutta sitten Haakki katsoi opettajan pöydän vieressä seisovaa poikaa ja sanoi: *Laula*! Oppilas seisoi vaiti punaisena paikallaan. *Laula, poika, laula*** karjui Haakki entistä lujempaa. Kun ei laulua vieläkään kuulunut, selitti Haakki mistä on kysymys: päivystäjän pitää avata päiväkirja, tarjota kynä opettajalle, kertoa mikä päivä tänään, kellon aika, mitä on läksynä ja ketä on poissa siinä tahdissa, kun opettaja on ehtinyt kirjoittaa. Onko kysyttävää, sanoi kapteeni evp lopuksi.
2) Kirjallisten kokeiden lisäksi oli lukukauden lopussa suulliset tentit. Kuulusteltavan piti mennä seisomaan opettajan viereen kateederille. Suullinen koe oli pelkkä vuosilukutentti. Haakin luettelemia vuosilukuja piti kirjoittaa yhtenään hissan kirjan marginaaleihin, jos aikoi tenteissä pärjätä.
Järjestimme luokan perälle apuryhmän, joka etsi tenttimateriaalista kyseisen vuosiluvun, näytti sen kirjurille, joka näytti luvun käytävää pitkin tentattavalle. Tämä järjestelmä toimikin vallan hyvin
siihen asti, kunnes tuli minun vuoroni marssia Haakin viereen:
* Ensimmäinen kysymys: minä vuonna belsebuuppi patentoitiin*? Ei tullut apuryhmältä apua
*Toinen kysymys: minä vuonna Australiasta löydettiin ensimmäisen kerran kultaa* ? Ei tullut apua nytkään.
Haakki katseli merkitsevästi minua ja sanoi, ettei ole taidettu valmistautua tähän tenttiin täydellä tarmolla. Jos ei tahti parane, niin merkitään tästä tentistä nelonen. Käsitin, että nyt minulle kostetaan, kun olin rehtorin avulla poistattanut Haakin minulle määräämän aiheettoman muikkarin muikkarin. Lopuista kysymyksistä selvisin sitten ilman taustaryhmän apua.
3) Lopuksi kansainvälistä
Haakille piti varata jokaiselle historian tunnille suuri Euroopan ja Aasian käsittävä kartta. Kun opettaja alkoi hieroa sodassa haavoittuneen vasemman käden sormetonta tynkää, tiesimme mitä sitten seuraa.
Karttakepillä hän alkoi piirittää itäisen suurvallan rajoja ja hoki: jos likistäis täältä, ja täältä , ja täältä niin eiköhän se tokenisi. Huvittavinta on, että tämä on täysin totta.
4) Keväällä Haakki jakoi julkisesti hissan numerot. Tarkasteli kirjallisen ja suullisen tentin menestyksen muistikirjastaan ja komensi sitten oppilaan ylös. Sanoi sitten numeron.
Päästyään lähes maaliin Haakki pysäytti toimituksen ja sanoi: olen merkinnyt täällä sille ja sille kahdeksikon. Katsotaanpas menikö se oikein ja nostatti oppilaan ylös. Eihän se mennyt oikein . Sinähän olet
se maajussin poika. Kuutonenkin on likaa, mutta olkoon nyt se. Maajussit ne on aina tinkimässä lisää tukiaisia, vaikka maito ja voi on niin hiivatin kallista!
*Härkä* ( Hannes Sirola, luonnontieteiden ja maantiedon opettaja)
1) Härällä oli oma omitunen pistelaskujärjestemä:
Koevastaukset keräsi pulpettirivin viimeinen ja luovutti nipun Härälle. Härkä jakoi käsittelemättömät paperit seuraavalla tunnilla oppilaille riveittän takaisin niin ettei kukaan tiennyt kuka käsittelee kenenkin paperia. Sitten alkoi kokeiden tarkastus: oikea vastaus kaksi pistettä, Härkä määritteli yhden pisteen vastauksen ja viimeinen arvio oli pukki-plus. Lopuista nolla. Näin kirjattiin vastaajan tulokset paperiin ja kerätiin riveittän pois ja luovutettiin Härälle.
Esimerkki maantiedon kokeesta:
Lämpötila Kairossa on maanpinnalla 25 astetta celsiusta. Sinne kaivetaan 200 metriä syvä kaivo. Mikä on lämpötila kaivon pohjalla?
Mikä on syyskuun puolivälin sääennuste Bombayssa?
Laivassa havainto syyskuun 23. päivänä klo 15,00: aurinko suoraan zenitissä. Missä laiva on ja mitkä ovat lähimmät kaupungit?
Olen vuoden 1960 kevään satoa ja kirjoitan mitä on muistissa säilynyt 50-luvulta.
Pekka Silvennoinen