Kaikki kirjoittajan Heikki Kolunen artikkelit

Lahden lyseo julkaisee 100-vuotisjuhlateoksen toukokuussa 2021

Lahden lyseo julkaisee 100-vuotisjuhlateoksen toukokuussa 2021.

Teokseen voi esittää yleisesti Lahden lyseota käsitteleviä artikkeleita.
Halukkaita pyydetään ottamaan yhteyttä toimittajiin Tero Matkaniemeen (tero.matkaniemi@lahti.fi) ja Heikki Koluseen (heikki.kolunen@gmail.com). Artikkelien
takaraja on 31. toukokuuta 2020.

Lahden lyseo 100 vuotta keväällä 2021!

Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 4

Lyseolaisuus ja lyseolaisia kirjallisuudessa. Aikaisemmin on julkaistu osat: (Saat ne esille kohdasta: HAKU ja kirjoita ko teksti)

  1. Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa
  2. Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 2
  3. Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 3
  4. Seuraavat uudet julkaisut kertovat lisiä lyseolaisuudesta.

Räppäri Cheek, Jare Henrik Tiihonen kävi lyseon lukion ja kirjoitti ylioppilaaksi 2001. Kirjassa ”JHT – MUSTA LAMMAS” on tästä ajasta aika raikasta tekstiä!  Toim. Mikko Aaltonen, Otava 2016.

Erkki Lauhon toimittamassa ”Valtameret raakapurjein – merikapteeninn matkat seitsemällä merellä” -kirjassa kerrotaan lyseolaisen Yrjö Niemisen elämästä ja merikapteenin urasta.

Kirjassa on runsaasti lyseota koskevaa 1920-luvun aikalaiskuvausta kirjeiden muodossa. Tästä selvisi esim. lyseon kokoelmissa olevista esineistä tietoa: meritähti, merisiili, hain leuka ja hampaat, useita hienoja koralleja ja suuren palmun hedelmä.

Erkki Lauho: VALTAMERET RAAKAPURJEIN – merikapteenin matkat seitsemällä merellä. John Nurmisen Säätiö 2018.

Ohessa rehtori A. A. Tähtisen kiitoskirje rouva Niemiselle Yrjön lähettämistä opetusnäytteistä.

Raine Koskimaa kirjoittaa ”Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2018” -teoksessa artikkelin ”Lukutaidon uudet ulottuvuudet”. Siinä hän toteaa:

Jos tv-ja radiotoiminnassa Suomessa ollaan oltu jälkijunassa, niin toisaalta tietokoneiden ja laajemmin tietotekniikan kehittämisessä ja hyödyntämisessä taas ollaan oltu monella tapaa edelläkävijöitä. Tätä eritahtisuutta kuvasta vaikkapa se, että Lahden Lyseon lukio nimettiin ATK-painotteiseksi lukioksi jo 1980-luvun alkupuolella, siis aikaan jolloin Mainostelevisio vielä toimi Ylen ohjelmiston lomassa ilman omaa kanavaansa.”

Kalevi Heikkinen on julkaissut omakustanteen ”Perinnemaisemia Lauluin”  (Päijät-Paino Oy Lahti 2006).

Kirjassa s. 125 kuva Koulupuistosta lyseolle päin.

Vanha puukirjasto 1928-67. Olli Järvisen teos ”Kyläkirjastosta maakuntakirjastoksi”.

Lahden lyseo toimi tässä entisessä Lahti-hotellissa 1921-1928, jolloin nykyinen tiilinen lyseo valmistui.

 

Ja jälleen pyyntö:
Jos käsiisi sattuu lyseota tai lyseolaisia käsitteleviä teoksia tai artikkeleita, niin skannaa ja lähetä meille kokoelman jatkoksi.

Terv. Heikki Kolunen, siht.

heikki.kolunen@gmail.com

Ilmasilta Italiaan – Antti Kujalan matkakertomus

llmastrada ltaliaan

Minua on pyydetty kertomaan siitä, kun Lahden lyseon kuudennella luokalla ollessani voitin Mainos-TV:n llmasilta-tietovisailussa viikon matkan Adrianmeren rannikon Cattolicaan. Tähän kilpailuun osallistujat valittiin arpomalla siihen tarjoutuneista sopiva määrä, ehkä kolme – neljä, jotka kutsuttiin Pasilan studiolle ohjelman kuvaukseen. Lyseon 6C-luokkaa onnisti arvonnassa, ja minut lähetettiin luokan edustajaksi. Kyseinen TV-ohjelma nauhoitettiin ja esitettiin joskus talvella tai keväällä 1965.
Ohjelman pääjuontajana oli silloinen julkkis Niilo ”Tarva” Tarvajärvi ja hänen apulaisenaan Barbara Helsingius, joka tunnettiin myös balladilaulajana. Tarvajärven esiintymisestä sai hyvän käsityksen,
millaista TV-julkkiksen elämäntyyli oli. Hän oli kiinnostunut ohjelmassa esiintyneistä täsmälleen niin kauan kuin kameroiden valot paloivat. Kuvauksen päätyttyä kaikki mukana olleet olivat
hänelle pelkkää ilmaa. Miespolo oli varmaan työhönsä leipääntynyt. Onneksi paikalla oli myös Barbara Helsingius, jolta riitti hiukan huomiota myös olonsa vieraaksi kuvauksessa tunteneelle 16-
vuotiaalle. Muistan vain sen ainoan kysymyksen, johon en osannut vastata. Muista kysymyksistä ainoa mielikuvani on, että ne olivat erilaista yleistietoutta ja suhteellisen helppoja. Siinä kysymyksessä,
jonka missasin, olisi pitänyt tunnistaa Federico Fellinin La strada-elokuvan tunnussävel. Valitettavasti en saanut päähäni yhtään mitään, kun Nino Rotan säveltämä kappale soi.  Ajattelin silloin, että tähänkö se kaatui, mutta niin ei käynyt, vaan voitin kilpailun. Fellini on sittemmin ollut yksi mieliohjaajistani, joskin pidän Amarcordia, Sotyriconia tai Naisten kaupunkia vielä parempina elokuvina kuin La stradaa.
Ohjelman nauhoituksen ja esittämisen välillä oli päiviä, ellei viikkoja. Minua oli kielletty kertomasta luokassa etukäteen tulosta. Ohjelman esittämisen jälkeen ilmeni, että erittäin monet lyseolaiset
olisivat tunteneet La stradan kappaleen ja ihmettelivät minun tietämättömyyttäni. llmeisestikin luokka oli lähettänyt väärän edustajan, mutta sain silti pitää voittamani matkan.
Lähdin siis viikon seuramatkalle Cattolicaan kesäkuun alkupuolella. Siihen aikaan Adrianmeren rannikolla oli vielä osittain sateista eikä niin kuumaa. Cattolica, samoin kuin viereiset Riccione ja Rimini, oli tyypillinen rantalomakohde. Maestro Fellini oli muuten syntynyt Riminissä, ja tuohon aikaan vielä filmaamaton Amarcord (1973) kuvasi hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan siellä. Matkani kohokohtia olivat käynnit San Marinon vuoristotasavallassa, jossa olevasta linnoituksesta näkyi Adrianmerelle saakka, ja ltä-Rooman entisessä pääkaupungissa Ravennassa. Matkan oppaana oli arviolta 25-30-vuotias kaunis blondi, joka tuntui niin kovin, niin kovin vanhalta.
Tietokilpailun osallistujat saivat muistoksi llmasilta-olkalaukun. Käytin sitä jonkin aikaa, kunnes huomasin, että teksti herätti tarpeetonta uteliaisuutta ja joskus myös aggressiota, ei tosin lyseossa vaan aivan muualla. Sain käsityksen, että monet ikäiseni helsinkiläiset ovat pelkkiä p-läpiä, jos asia ilmaistaan niin kuin se silloin tuntui. Mikään ei kuitenkaan ole muuttumatonta. Kaunis opas liikkuu nyt varmaan rollaattorilla. ltse olen asunut Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuodesta 1968 lähtien. Olkalaukku, jolle ei ollut käyttöä, jäi jonkun muuton yhteydessä ullakon kanikomeroon
pölyttymään. Muisto Ilmasillastakin oli unohtunut jonnekin perimmäisiin syövereihin, kunnes  luokkatoverini Kolusen Heikki pyysi minua palauttamaan sen mieleeni ja kirjoittamaan tähän paperille.

Antti Kujala, kirjoittanut lyseosta ylioppilaaksi keväällä 1967

Kuvassa vasemmalta Timo Laisi, Antti Kujala, Matti Ketonen ja  O. Olin. Hollolan Kiikunlähteellä linturetkellä  marraskuussa 1963. Kuvan otti  Heikki Kolunen.

8 c luokkakokous 1998 – kevään riemuylioppilaat

Kevään 1968 yo-luokka 8c Juha Toivosen 50-v päivillä 1998.

Lyseon 1968 8c luokka 1988

Keväällä 2018 ovat vuorossa kevään 1968 ylioppilaat. 8c luokka on jo järjestäytymässä hyvää vauhtia sankoin joukoin, toivomme myös, että 8a ja 8b ryhdistäytyvät ja kokoavat joukkonsa.

Kootkaa joukkonne ja ilmoittautukaa! Menemme isolla joukolla lakkiasiin ja jaamme stipendejä ansioituneille lyseolaisille!