Kaikki kirjoittajan Heikki Kolunen artikkelit

E-kirja

Muistamme

Leila Peiponen haudattiin 2.12.2023 Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Hän oli lyseon opettajan Valto Peiposen vaimo.

Kari Rahkamo oli lyseon oppilas jatkosodan loputtua vuosina 1944-1945.

Lahden lyseo 1936-38

Lahden Lyseo IV A 1936: Nimet kuvan takana

Vasemmalta oikealle: Samuelsson, Vaahto, Ranta, Ahonen, Laine, Jaakkola, Helminen, Eloranta, Lehto, Niemi, Alestalo, Vikström, Ihalainen, Ilola, Lunden, Sorko, Uusitalo, Porri, Airola, Leino, Hvitsjö, Niinimaa, Hannula, Vilvala, Mäkelä, Louhio, Joki, Ahola, Valve, ???. Yht. 30. Opettaja Teittinen.

Lahden Lyseo 50-vuotta -matrikkelin avulla yritin varmistaa nimet. Viimeistä en pystynyt tulkitsemaan.

Vikström saattaa olla Sähkö-Vikströmin – isäni pitkäaikaisen työpaikan – Veikko Vikström.

Uusitalo lienee Mauno Uusitalo, joka toimi Lahden sotaveteraaneissa – ja oli kemianopettajani Kaarina/Kirsti (?) Uusitalon mies ja Hannu Uusitalon isä.

Ahonen lienee Leo Ahonen, monivuotinen Metsäradion toimittaja.

Antti Ihalainen

Kevään 1973 riemuylioppilaat lyseolla 3.6.2023. Ensi keväänä vuorossa yo:t 1974

JUHLAPUHE  UUSILLE YLIOPPILAILLE  3.6.2023

Arvoisa Lahden Lyseon rehtori, hyvät opettajat, oppilaiden vanhemmat, riemuylioppilaat  1973 ja ennen kaikkea TE,  tuoreet ylioppilaat!

Sain kunniatehtävän tuoda terveiset 50 vuoden takaa.  Sain ohjeen:  puheen pitää olla lyhyt, vanhoja ei saa muistella ja katse tulevaisuuteen. Yritän rikkoa kaikkia  näitä ohjeita! Olen auktoriteetti kammoinen.

Kysyin neuvoa muutamalta riemukollegaltani, kuinka avaisin puheen ME-muodossa?

Matti Kylmänen (kirjoitti laudaturin kaikissa palloiluaineissa) latasi huikean ehdotuksen. Jätän sen kuitenkin pois ja Matti saa kertoa sen myöhemmin tänään riemuylioppilaiden lounaalla!

Valmistuimme keväällä 1973. Jotkut syksyllä 1973. Olimme viimeiset ylioppilaat ns. POIKALYSEOSTA, Suomen vanhimmasta valtiollisesta oppikoulusta. Syksyllä 1973  marssivat ensimmäiset tytöt Lyseoon ja koulun nimi muuttui KARINIEMEN Yhteislyseoksi. Tätä nimen vaihdosta vastustettiin voimakkaasti ja syystäkin!

Hienoa, että nimi palautettiin Lahden lyseoksi.

Elimme Suomessa Kekkosen aikaa ja maallamme oli YYA-sopimus ison itäisen

naapurin  Neuvostoliiton kanssa. Elimme rauhan aikaa ja olimme lännen ja idän välissä sopuisasti.

Kumarsimme  taitavasti molempiin suuntiin Paasikivi – Kekkosen linjalla.

Suomi kehittyi ja me RIEMUT marssimme kohti omaa itsenäistymistämme ja haimme paikkaamme yhteiskunnassa.

Monella oli vaikeaa  löytää opiskelupaikka. Turvallinen LYSKA opettajineen, jotka 

olivat myös meidän kasvattajiamme, näin sen itse koen, jäi taakse.  Opiskelupaikat löytyivät intohimon, lahjakkuuden, laiskuuden tai sattuman kautta. Ehkäpä joidenkin vanhemmat vaikuttivat uravalintaan.

Mitä meistä tuli? Mainion sanankäyttäjän, muusikko Anssi Kelan tekstiä siteeraten; Meidän piti muuttaa maailma. Meistä tuli muurareita, taksikuskeja suutareita, yksinhuoltajaisiä autokauppiaita, meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä ja tänään voidaan olla HETKI kuninkaita. Näin lauloi Anssi.

Maailma on muuttunut ja rauha Euroopassa on rikkoutunut.  Nyt kun sota riehuu muutaman sadan kilometrin päässä, niin  sen vaikutus näkyy ja tuntuu myös täällä  Suomessa. Voimia ja viisautta niille jotka tämän hulluuden saavat lopetettua.

Miten maailman onnellisemman kansan ylpeys eli koulutus juuri nyt voi?

Siteeraan kasvatustieteen emeritus professoria Kari Uusikylää (muuten luokkani oli viimeinen luokka, joka luki latinaa lyseossa – emeritus = täysin palvellut ) Emeritus professori kirjoittaa: Nykyään on lähinnä yhteiskunnan kehityksen vihollinen, jos ehdottaa, että alakoulussa (ala-asteella) pitäisi oppia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, liikkumaan ja olemaan IHMISIKSI kavereiden kanssa. Oppimistulokset ovat  laskeneet 2000 –luvulla jyrkästi ja varsinkin oppilailla, joiden vanhempien koulutustaso on alhainen.

Kari Uusikylä on kansainvälisesti arvostettu lahjakkuuden tutkija. Hän pelasi muuten 73 SM – sarjan ottelua jalkapallossa VPS:ssa ja HJK:ssa. Tämä vain näin kuriositeettina …urheilusta kiinnostuneille.

Helsingin Sanomien erinomainen juttu 21 toukokuuta otsikolla kuului: Näin peruskoulu pelastetaan! Jutussa haastateltiin 92 ala-asteen opettajaa ja koulutyön ammattilaista. Suurimpia huolen aiheita ovat lukutaidon puute ja keskittymishäiriöt.  Kännykät ja pelimaailma vievät keskittymiskyvyn ja sitä kautta oppimisen alkeet. Eräs opettaja ehdottaa uutta oppiainetta peruskouluun: keskittyminen.

Keskittymään oppii harjoittelemalla keskittymistä.

Hyvä nuori, olet astumassa aikuisuuteen. Olet saanut eväitä elämään vanhemmiltasi ja toivottavasti myös isovanhemmiltasi. Olet saanut opetusta, kasvatusta ja valmennusta perinteikkäässä Lahden lyseossa. Jokaisella meistä on tai ainakin pitäisi olla jokin lahjakkuus – ainakin piilevänä! Useimmat lahjakkuudet saamme perintötekijöiden kautta. Intohimoisella harjoittelulla opimme asioita. Oppimisen pitää tulla sisäisen halun kautta.

Pakoteoppiminen tai esim. urheilun harjoitteleminen ilman sisäistä paloa ei tuota tulosta. Monesti jonkin jopa täysin ulkopuolisen ihmisen kehu ja kannustus sytyttää kipinän, joka johtaa tavoitteen saavuttamiseen. Sattuma on aliarvostetuin lahjakkuuden apuri. Silloin voimme unohtaa suurimman sattuman eli sen,  millainen geneettinen paketti ihmisellä on.

Olen aina ihaillut luovia ihmisiä. He tekevät työtään sisäisellä äänellään, persoonallaan ja psyykellään. He ovat harvinaisuuksia, mutta kuitenkin omassa työssään harjoittelu tekee heistä yhä parempia mestareita.

Erään suomalaisen puolueen puheenjohtaja lausahti: kulttuuri on LUKSUSTA. Niin on!  Tälle puheenjohtajalle kuin teille hyvät nuoret hyväksi lopuksi: Ars longa , vita brevis est!

Lyhyesti, taide pitkä ja elämä lyhyt eli muistakaa, että ihmisen elämä on niin lyhyt, ettei ihminen opi  kaikkea ja että,  tiedot,  taidot ja taide elävät pitempään kuin ihminen.

Riemuylioppilaiden puolesta toivotan teille uusille ylioppilaille menestystä elämään ja juhlikaa tänään reippaasti, mutta kuitenkin asiallisesti.

Hyvää kesää kaikille! Kiitos !

Jukka Härkönen