Lahden lyseo julkaisee 100-vuotisjuhlateoksen toukokuussa 2021

Lahden lyseo julkaisee 100-vuotisjuhlateoksen toukokuussa 2021.

Teokseen voi esittää yleisesti Lahden lyseota käsitteleviä artikkeleita.
Halukkaita pyydetään ottamaan yhteyttä toimittajiin Tero Matkaniemeen (tero.matkaniemi@lahti.fi) ja Heikki Koluseen (heikki.kolunen@gmail.com). Artikkelien
takaraja on 31. toukokuuta 2020.

Lahden lyseo 100 vuotta keväällä 2021!

Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 5

Lyseolaisuus ja lyseolaisia kirjallisuudessa. Aikaisemmin on julkaistu osat: (Saat ne esille kohdasta: HAKU ja kirjoita ko teksti)

  1. Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa
  2. Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 2
  3. Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 3
  4. Seuraavat uudet julkaisut kertovat lisiä lyseolaisuudesta.

Räppäri Cheek, Jare Henrik Tiihonen kävi lyseon lukion ja kirjoitti ylioppilaaksi 2001. Kirjassa ”JHT – MUSTA LAMMAS” on tästä ajasta aika raikasta tekstiä!  Toim. Mikko Aaltonen, Otava 2016.

Erkki Lauhon toimittamassa ”Valtameret raakapurjein – merikapteeninn matkat seitsemällä merellä” -kirjassa kerrotaan lyseolaisen Yrjö Niemisen elämästä ja merikapteenin urasta.

Kirjassa on runsaasti lyseota koskevaa 1920-luvun aikalaiskuvausta kirjeiden muodossa. Tästä selvisi esim. lyseon kokoelmissa olevista esineistä tietoa: meritähti, merisiili, hain leuka ja hampaat, useita hienoja koralleja ja suuren palmun hedelmä.

Erkki Lauho: VALTAMERET RAAKAPURJEIN – merikapteenin matkat seitsemällä merellä. John Nurmisen Säätiö 2018.

Ohessa rehtori A. A. Tähtisen kiitoskirje rouva Niemiselle Yrjön lähettämistä opetusnäytteistä.

Raine Koskimaa kirjoittaa ”Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2018” -teoksessa artikkelin ”Lukutaidon uudet ulottuvuudet”. Siinä hän toteaa:

Jos tv-ja radiotoiminnassa Suomessa ollaan oltu jälkijunassa, niin toisaalta tietokoneiden ja laajemmin tietotekniikan kehittämisessä ja hyödyntämisessä taas ollaan oltu monella tapaa edelläkävijöitä. Tätä eritahtisuutta kuvasta vaikkapa se, että Lahden Lyseon lukio nimettiin ATK-painotteiseksi lukioksi jo 1980-luvun alkupuolella, siis aikaan jolloin Mainostelevisio vielä toimi Ylen ohjelmiston lomassa ilman omaa kanavaansa.”

Kalevi Heikkinen on julkaissut omakustanteen ”Perinnemaisemia Lauluin”  (Päijät-Paino Oy Lahti 2006).

Kirjassa s. 125 kuva Koulupuistosta lyseolle päin.

Vanha puukirjasto 1928-67. Olli Järvisen teos ”Kyläkirjastosta maakuntakirjastoksi”.

Lahden lyseo toimi tässä entisessä Lahti-hotellissa 1921-1928, jolloin nykyinen tiilinen lyseo valmistui.

 

Ja jälleen pyyntö:
Jos käsiisi sattuu lyseota tai lyseolaisia käsitteleviä teoksia tai artikkeleita, niin skannaa ja lähetä meille kokoelman jatkoksi.

Terv. Heikki Kolunen, siht.

heikki.kolunen@gmail.com