Avainsana-arkisto: featured

Kevään 1973 riemuylioppilaat lyseolla 3.6.2023. Ensi keväänä vuorossa yo:t 1974

JUHLAPUHE  UUSILLE YLIOPPILAILLE  3.6.2023

Arvoisa Lahden Lyseon rehtori, hyvät opettajat, oppilaiden vanhemmat, riemuylioppilaat  1973 ja ennen kaikkea TE,  tuoreet ylioppilaat!

Sain kunniatehtävän tuoda terveiset 50 vuoden takaa.  Sain ohjeen:  puheen pitää olla lyhyt, vanhoja ei saa muistella ja katse tulevaisuuteen. Yritän rikkoa kaikkia  näitä ohjeita! Olen auktoriteetti kammoinen.

Kysyin neuvoa muutamalta riemukollegaltani, kuinka avaisin puheen ME-muodossa?

Matti Kylmänen (kirjoitti laudaturin kaikissa palloiluaineissa) latasi huikean ehdotuksen. Jätän sen kuitenkin pois ja Matti saa kertoa sen myöhemmin tänään riemuylioppilaiden lounaalla!

Valmistuimme keväällä 1973. Jotkut syksyllä 1973. Olimme viimeiset ylioppilaat ns. POIKALYSEOSTA, Suomen vanhimmasta valtiollisesta oppikoulusta. Syksyllä 1973  marssivat ensimmäiset tytöt Lyseoon ja koulun nimi muuttui KARINIEMEN Yhteislyseoksi. Tätä nimen vaihdosta vastustettiin voimakkaasti ja syystäkin!

Hienoa, että nimi palautettiin Lahden lyseoksi.

Elimme Suomessa Kekkosen aikaa ja maallamme oli YYA-sopimus ison itäisen

naapurin  Neuvostoliiton kanssa. Elimme rauhan aikaa ja olimme lännen ja idän välissä sopuisasti.

Kumarsimme  taitavasti molempiin suuntiin Paasikivi – Kekkosen linjalla.

Suomi kehittyi ja me RIEMUT marssimme kohti omaa itsenäistymistämme ja haimme paikkaamme yhteiskunnassa.

Monella oli vaikeaa  löytää opiskelupaikka. Turvallinen LYSKA opettajineen, jotka 

olivat myös meidän kasvattajiamme, näin sen itse koen, jäi taakse.  Opiskelupaikat löytyivät intohimon, lahjakkuuden, laiskuuden tai sattuman kautta. Ehkäpä joidenkin vanhemmat vaikuttivat uravalintaan.

Mitä meistä tuli? Mainion sanankäyttäjän, muusikko Anssi Kelan tekstiä siteeraten; Meidän piti muuttaa maailma. Meistä tuli muurareita, taksikuskeja suutareita, yksinhuoltajaisiä autokauppiaita, meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä ja tänään voidaan olla HETKI kuninkaita. Näin lauloi Anssi.

Maailma on muuttunut ja rauha Euroopassa on rikkoutunut.  Nyt kun sota riehuu muutaman sadan kilometrin päässä, niin  sen vaikutus näkyy ja tuntuu myös täällä  Suomessa. Voimia ja viisautta niille jotka tämän hulluuden saavat lopetettua.

Miten maailman onnellisemman kansan ylpeys eli koulutus juuri nyt voi?

Siteeraan kasvatustieteen emeritus professoria Kari Uusikylää (muuten luokkani oli viimeinen luokka, joka luki latinaa lyseossa – emeritus = täysin palvellut ) Emeritus professori kirjoittaa: Nykyään on lähinnä yhteiskunnan kehityksen vihollinen, jos ehdottaa, että alakoulussa (ala-asteella) pitäisi oppia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, liikkumaan ja olemaan IHMISIKSI kavereiden kanssa. Oppimistulokset ovat  laskeneet 2000 –luvulla jyrkästi ja varsinkin oppilailla, joiden vanhempien koulutustaso on alhainen.

Kari Uusikylä on kansainvälisesti arvostettu lahjakkuuden tutkija. Hän pelasi muuten 73 SM – sarjan ottelua jalkapallossa VPS:ssa ja HJK:ssa. Tämä vain näin kuriositeettina …urheilusta kiinnostuneille.

Helsingin Sanomien erinomainen juttu 21 toukokuuta otsikolla kuului: Näin peruskoulu pelastetaan! Jutussa haastateltiin 92 ala-asteen opettajaa ja koulutyön ammattilaista. Suurimpia huolen aiheita ovat lukutaidon puute ja keskittymishäiriöt.  Kännykät ja pelimaailma vievät keskittymiskyvyn ja sitä kautta oppimisen alkeet. Eräs opettaja ehdottaa uutta oppiainetta peruskouluun: keskittyminen.

Keskittymään oppii harjoittelemalla keskittymistä.

Hyvä nuori, olet astumassa aikuisuuteen. Olet saanut eväitä elämään vanhemmiltasi ja toivottavasti myös isovanhemmiltasi. Olet saanut opetusta, kasvatusta ja valmennusta perinteikkäässä Lahden lyseossa. Jokaisella meistä on tai ainakin pitäisi olla jokin lahjakkuus – ainakin piilevänä! Useimmat lahjakkuudet saamme perintötekijöiden kautta. Intohimoisella harjoittelulla opimme asioita. Oppimisen pitää tulla sisäisen halun kautta.

Pakoteoppiminen tai esim. urheilun harjoitteleminen ilman sisäistä paloa ei tuota tulosta. Monesti jonkin jopa täysin ulkopuolisen ihmisen kehu ja kannustus sytyttää kipinän, joka johtaa tavoitteen saavuttamiseen. Sattuma on aliarvostetuin lahjakkuuden apuri. Silloin voimme unohtaa suurimman sattuman eli sen,  millainen geneettinen paketti ihmisellä on.

Olen aina ihaillut luovia ihmisiä. He tekevät työtään sisäisellä äänellään, persoonallaan ja psyykellään. He ovat harvinaisuuksia, mutta kuitenkin omassa työssään harjoittelu tekee heistä yhä parempia mestareita.

Erään suomalaisen puolueen puheenjohtaja lausahti: kulttuuri on LUKSUSTA. Niin on!  Tälle puheenjohtajalle kuin teille hyvät nuoret hyväksi lopuksi: Ars longa , vita brevis est!

Lyhyesti, taide pitkä ja elämä lyhyt eli muistakaa, että ihmisen elämä on niin lyhyt, ettei ihminen opi  kaikkea ja että,  tiedot,  taidot ja taide elävät pitempään kuin ihminen.

Riemuylioppilaiden puolesta toivotan teille uusille ylioppilaille menestystä elämään ja juhlikaa tänään reippaasti, mutta kuitenkin asiallisesti.

Hyvää kesää kaikille! Kiitos !

Jukka Härkönen

Lyseon E-kirja

Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta vuosilta 1921 – 2021. 676 sivua!

Nyt jatkoa kirjaan E-kirjan muodossa. Tällä hetkellä yhteensä 875 sivua!

Uusia päivityksiä tulee kevään kuluessa.

Maksa jäsenmaksu 10€ yhdistyksen tilille

FI89 8115 0710 2803 92

niin saat paluupostissa kirjaan oikeuttavan koodin. Laita viesti sihteerille spostissa, niin varmistetaan oikea osoite samalla.

NYT JO 130 JÄSENTÄ SAANUT LUKUOIKEUDEN!

********************************************************

Aikaisemmin julkaistua painettua kirjaa saa myös yhdistyksen kokouksissa!

Jos haluat kirjan postipakettina, maksa silloin  35€ ja liitä maksutietoihin oma postiosoitteesi ja puh.numero postia varten!

LAHDEN LYSEON JUHLATILI

FI89 8115 0710 2803 92

Kirjan toimikunta

Päätoimittaja Tero Matkaniemi

Artikkelitoimittaja Heikki Kolunen

Tietotekninen toimittaja Reijo Nikkinen

Taitto Petri Fills

Lahden lyseo 100-vuotta

 

                 1921 – 2021

Lahden Lyseon Seniorit ry.

Jos maksusi on vielä hoitamatta tälle vuodelle, sen voit tehdä nyt!

Jäsenmaksun voi maksaa myös kokouksien yhteydessä sihteerille.

                                                Kiitos!

 TILI    DANSKE BANK   
FI89 8115 0710 2803 92          10,00 €

 Tällä hetkellä yhdistyksen sähköpostilistalla on yli 350 nimeä ja tavallisella postilla ei enää lähetetä kirjettä.

Mahtava määrä entisiä lyseolaisia. Kokouskutsujen lähettäminen on aika urakka, joten ILMOITA S-POSTIOSOITTEESI,  jos sinulla sellainen on.

Jäsenpostin lähettäminen hoituu parhaiten s-postilla. Ilmoita käytössäsi oleva osoite, niin saat vastaisuudessa postia sähköisesti.

Sähköpostiosoitteita kaivataan lisää!

Puheenjohtaja Timo Suvisilta, tsuvisilta@phnet.fi

Sihteeri Heikki Kolunen, heikki.kolunen@gmail.com

Punkantie 58, 14870 Tuulos

******HALLITUS***************************

Lahden Lyseon Seniorit – Lyseon Pojat. Vuosikokous 20. maaliskuuta!

LAHDEN LYSEON SENIORIT RY

Vuosikokous pidetään 20. maaliskuuta Lahden Seurahuoneella.

Kokous alkaa klo 17.00.

Kokouksen jälkeen klo 18 alkaen Lyseon Poikien tilaisuus.

Illan luennoitsijat Pekka Kauppi ja Seppo Peltomaa esittelevät uunituoreen kirjansa Luonnon muuttuva monimuotoisuus.

Mahdollisuus ostaa kirja omaksi asevelihintaa suoraan tekijöiltä!

Sihteerin tiedonantoja, selostus e-kirjan tilanteesta.

Kuvia Valto Peiposen uralta.

Tervetuloa!

HALLITUS

***********************************************************

Levitä tietoa luokkakavereille!

TERVETULOA!

Arvoisa Lahden Lyseon Senioriyhdistyksen jäsen!

Yhdistyksemme toiminta tarvitsee jäsenmaksuja. Tällä pienellä summalla voimme hoitaa hallinnon, järjestää kokoukset, hoitaa kokouskutsut ja mikä tärkeintä, jakaa lyseolaisille keväisin stipendejä!
Jäsenmaksut vuodelle 2024 ovat entiset.
Jäsenmaksun (10 €) voi maksaa myös kokouksen yhteydessä sihteerille. JÄSENMAKSUUN SISÄLTYY TULEVAN SÄHKÖISEN E-KIRJAN LUKUOIKEUS!

Kiitos!

Seuraa Seniorien kotisivuja osoitteessa ”Lahdenlyseonseniorit.fi”. Siellä runsaasti lyseolaisuutta kuvaavaa aineistoa!

TILI FI89 8115 0710 2803 92

10,00 €

Huom. Jäsenpostin lähettäminen hoituu parhaiten s-postilla. Ilmoita käytössäsi oleva osoite, niin saat vastaisuudessa postia sähköisesti.
Sähköpostiosoitteita kaivataan lisää!
*************
Puheenjohtaja Timo Suvisilta, tsuvisilta@phnet.fi
Sihteeri Heikki Kolunen, heikki.kolunen@gmail.com

Lyseon opettajia 1957-58

Lahden lyseon opettajia 1961-62

 

Yllä opettajien kuva lv.1957/58.

Vertaa allaolevaan kuvaa 1953/54, josta Raimo Kaarna kirjoittaa:

2007 kirjoitettu:

 

Lainattu Raimo Kaarnan kotisivuilta (luvalla) http://www.lahtelaista.net

Löysin äsken jo 16 vuotta sitten Nykylahti-lehdessä julkaistun valokuvan entisistä Lahden Lyseon opettajista 1953-54. Lehtileikkeessä pyydettiin nimeämään tuttuja kasvoja. Kirjoitin maaliskuussa 1991 omat muistikuvani talteen ja pistin kirjeen lehtykäiseen. Kirjeeni ei ehtinyt seuraavaan Nykylahteen, joten julkaisen sen tässä nyt 16 vuoden viiveellä. Jos muistin joitain väärin, pistä oikaisusi sähköpostina tai kirjeenä ja korjataan asia !
Raimo Kaarna, signal@sci.fi, Purokatu 18, 15200 Lahti, puh.044 2714064.

Lahti 10.3.1991

Nykylahti / Wanha Kuva
Rautatienk.19 A
15110 LAHTI

”Wanhana” lyseolaisena – 1954-1964, välillä vuosi työelämässä – vilkuilin haikeana lapsuuteeni ja nuoruuteeni, kun kolmossivulta tuijottivat tutut opettajat… Kaikki eivät tietenkään tietoa minun päähäni päntänneet, mutta useimmat yrittivät jossain vaiheessa.

Muutaman sanan kommentti kustakin (numerointi vasemmalta oikealle) :

YLÄRIVI

1) Jaakkolan Oskari, matematiikkaa, vanhoilla päivillään huonokuuloinen ja hidaspuheinen, usein kiusanteon kohteenakin… Meillä opettajana vain muita tuuratessaan, tilapäisesti. – Joku oppilaista, lienee Virtasen Muke, keikutti kerran matikantunnilla opettajanpöydän kohdalle kattoon ripustetun langan avulla porkkanaa Oskarin silmien edessä.

2) VIKI, Ahposen Vihtori, piirustuksenopettaja, myös kaunokirjoitusta… Omat numeroni Vikiltä parhaimmillaan 10 ja 9, hän oli siis lempiopettajiani. Viki oli vihainen laiskuudesta, räjähti tulisesti joillekin oppilaille tekemättömistä töistä tai muiden töiden lainaamisesta arvostelua varten. Ainakin Perttolan Hannu, Vainion Simppa ja Tarmolan Timo saivat huutia !

3) TÖRÖ, Uuno Teittinen, suomenkieli, pystytukkainen vanha maajoukkuetason aitajuoksija (?), ”vihasi” kaikkea urheilua, irvaili mäenlaskuakin: ”Isot miehet menevät menevät ylös hyppyrimäkeen, laskevat alas, menevät ylös, laskevat alas, mitä järkeä siinä on?”. Lumirakeen Pertin sivistyssanojen käyttö aineissa sai Törön miltei ”raivoihinsa”, Törö kävi Lummin aineet aina läpi sana sanalta ja pottuili erikseen jokaisesta elokuva-arvostelijan käyttämästä vierasperäisestä sanasta. Erittäin pätevä opettaja. Kirjoitin itse preliminääreissä seitsemännellä vapaa-aineen siirtolaisuudesta ja Törö luki sen malliksi kahdeksasluokkalaisille ylioppilaskirjoituksia varten ! Olin pakahtua ylpeydestä…

4) Hugo J. Teivaala (kauppaopiston rehtori), joka kävi lyseossa opettamassa pikakirjoitusta

5) Vanhempi lehtori Viljo Norman Heinin, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa 1941-55

6) PUUPIETSU, Helminen, Pentti, veistonopettaja. Oma valtakuntansa ”ruumisarkun” alakerrassa, Pietsu oli hivenen tiukkapipoinen ja kireä. Kannellisen korurasian viilutyö vinoneliöineen ja saranoidenkiinnityksineen oli miltei ylivoimaisen vaikea tehtävä ! Solidaarisuuttaan entisiä oppilaitaan kohtaan Pietsu osoitti Valtakulman ravintolan wc:ssä sinuttelemalla meitä siellä penkkaripäivän iltana…

7) OLAVI KRANNILA, lempinimeä ei tainnut ollakaan ? – pastori, uskonnon opettaja… Erittäin selkeä artikulointi, etenkin konsonantit korostuivat hänen puhuessaan ja painottaessaan sanojaan. Mieleenpainuvin muistoni Krannilasta on 25 vuoden takaa. Hän vihki minut ja Tammiston Tuulan (Kannaksen yhteislyseon tyttöjä) Lahden puukirkossa 16.7.1966 ja kysyi ”Otatko Sinä, HYVÄ oppilaani Raimo Kaarna, puolisoksesi…”. Tätä alttarilla saatua julkista arvostusta ei kukaan elämäni myöhemmissäkään vaiheissa ole koskaan ylittänyt.

8) Ylioppilas Erland Sundqvist, matematiikkaa

9) HÄRKÄ, Hannes Sirola, luonnontieteet. Olympiavoimistelijan ryhti, seisoi suorana kuin seiväs, pää aina pystyssä, erittäin lyhyt askel teki kävelystä köpöttelyä. Härkä asui Kariniemenkadulla kotiani ”pitkäätaloa” vastapäätä ”kolmessatalossa”, muistaakseni numerossa 28, siis liikenneympyrän viereisessä kerrostalossa metsän reunassa. Sirola oli erittäin arvostettu herrasmiesopettaja, suuttuessaan hän punehtui rajusti.

10) Fil. kand. Vilho Arkima, matematiikkaa

– Olin väärässä, arvelin kyseessä olevan KIKKARAn, Veikko Partasen, musiikinopettajan ja aamuhartauksien urkuharmonisti nuorena ja laihana. Kikkara polki juhlasalin harmoonia niin ponnekkaasti, että oli pudota tuoliltaan, kolina kuului ja ”esilaulaja” heilui tuolillaan puolelta toiselle. Minua Kikkara pyysi laulamaan laulukokeissa vain kerran koko kouluaikana ja tuomio oli selvä, todistuksessa koreili ikuisesti viiva numeron sijaan.

11) KUSTAA, Roineen Kustaa, saksaa ja ranskaa… Erittäin pätevä ja pidetty opettaja, auktoriteettia oli jakaa vaikka koko muulle opettajakunnalle. Rehtoriaineista vaikka ei lyseossa rehtoriksi tullutkaan. Huhun mukaan Kustaa ja Kaloniemi eivät aina olleet samaa mieltä koulun asioista. Kososen Pertsa tapaili ”skraapata” koulusta, joskus jopa viikkotolkulla. Kerran saksantunnilla Kustaa ilahtui Kososen näkemisestä pitkästä aikaa ja käännätti hänellä pirullisesti lauseen ”Poika poikkesi kouluun”. Itse takeltelin ranskan ääntämisessä ja sen huomattuaan Kustaa luetutti minulla oppitunnin alkajaisiksi päivän tekstin ainakin kymmenellä perättäisellä tunnilla… Loistomaikka !

ALARIVI – ISTUMASSA (edelleen vasemmalta oikealle)

1) Fil. kand. Terttu Vartiainen, luonnonhistoria ja maantieto

2) LOTJA, Hilma Immonen, englanninopettajammehan se siinä ! Nimi lienee tullut tukevahkosta ruumiinrakenteesta, mutta Lotja oli ihan OK. Puhui paljon ja kuuluvasti, äänessä koko tunnin, kukaan ei varmaankaan nukkunut ja opituksikin tuli.

3) Fil. maist. Lyyli Isoranta, saksa, englanti

– Arvelin 12.9.2011 kyseessä olevan MONOKKELIn, Taina Lahti, ruotsinkielen opettajamme ensimmäisellä ja toisella luokalla ??? Ulkoinen olemus vaikutti tutuhkolta, en ollut varma kuitenkaan. – Ja pieleen menenikin.

4) VELTTO, Antti Raipala, rehtorimme ja kirkkohistorian ja uskonnon opettaja. Arvonsa tunteva, tyylikäs herrasmies, vasen käsi napoleonmaisesti takin sisässä ja oikea käsi teki laajoja kaariliikkeitä puheen korostamiseksi. Viittaamatta jättämisestä sai miinusmerkin rehtorimme muistivihkoon, joka aina tunnin alussa otettiin povitaskusta esiin opettajanpöydälle. Itse olin kuudennen luokan jälkeen vuoden töissä ja palasin takaisin kouluun seitsemännelle vuoden tauon jälkeen ilmoittautumatta erikseen kenellekään, kuten oli sovittu. Raipalan kommentti ensimmäisellä kirkkohistoriantunnilla: ”Öh, Kaarnakin, Kaarnakin, öh, on tullut, öh tullut, takaisin, takaisin…”.

5) Fil. kand. Kerttu Nyqvistin, ruotsia ja englantia

6) KAISA, Katri Blomroos, ruotsinopettajamme. ”Tomma tunnor bullrar mest” kuultiin aina, jos luokassa oli liikaa hälinää. Kaisa oli itse aikamoinen äänessäolija, joku sanoisi jopa ”kaakattaja”, ei juuri paikallaan pysynyt, opetti ja opetti, tuputti ja tuputti ja kai me jotain opittiinkin.

7) AUNE, Aune Ahola, suomenkielen opettajamme. Hän kuoli hiljattain Helsingissä… Myös Aune oli arvostettu ammatti-ihminen, erittäin tiukka vanhapiikaopettaja, joka vaati paljon meiltä oppilailta. Jos jotain ei osattu, Aune otti sen henkilökohtaisena loukkauksena, punastui ja suuttui, korotti äänensä, joskus katkaisi karttakepinkin. Aune oli rehevä, ylväs, pystyryhtinen naisihminen – poikakoulussa joillekin jopa haavekuva. Isänmaallinen, varmasti periaatteen ihminen, miehenä hän olisi ollut ”upseeriainesta”.

Muistoni lyseosta ja kuvan opettajista ovat mieluisia. Toivottavasti joku muu lukijanne tunnistaa tuntemattomiksi jääneet. Lahden Lyseon 50-vuotishistoriikissa (1921-1971) luetellaan kaikki siihenastiset opettajat, mutta kaikista ei ole kuvia.

Raimo Kaarna, lyseolainen vv.1954-64