Kevään 1976 riemuylioppilaita oli kiertokäynnillä entisessä opinahjossaan lyseolla juhlan jälkeen. Paikalla 33 entistä lyseolaista.
Arvoisat uudet ylioppilaat
Vuoden 1976 riemuylioppilaat onnittelevat uusia ylioppilaita.
Silloin kauan sitten meitä oli 72. Teitä on 220 ja te olette käyneet läpi kovemman prässin kuin me osaamme kuvitellakaan.
Maailma on nykyään hieman toisenlainen kuin vuonna 1976.
Me elimme ilman matkapuhelimia ja internettiä. Oli meillä silti ihan kivaa. 50 vuoden kuluttua vuonna 2076 on maailma taas ihan toisenlainen. Mitä siihen mennessä tapahtuu, on teistä kiinni.
Te olette tulevaisuus.
Unelmoikaa ja unelmoikaa lujasti, sillä on suuri mahdollisuus, että unelmat toteutuvat.
Lopuksi lainaus taloustieteilijä Sixten Korkmannilta.
”Viime kädessä sivistys ja kulttuuri ratkaisevat sen, miten kansakunta selviää talouden ja politiikan haasteista.”
Paljon onnea uudet ylioppilaat!
Timo Suvisilta
lyseolainen 1976
Lahden lyseon ylioppilasjuhlaa vietettiin lauantaina 30.5.2026 kello 9.00–11.00 Vesijärvi-hallissa (Salpausselänkatu 7).
Juhlan jälkeen kokoonnuttiin lyseon pihalla klo 12, yhteiskuvan otto ja kiertokäynti lyseolla. Oppaana seniorien sihteeri.
Lyseon 1967 ylioppilaat. Seppo istuu aakkosjärjestyksen mukaisesti viimeisellä tuolilla, Vanakosken Jaskan vieressä, vähän sen näköisenä, että kohta tästä lähdetään maailmalle.
Opettajat Pekka J. Manninen , Laina Ylihärsilä ja Irja Mattila
27.4.1939 – 25.3.2020 Minä tahdon soittoni särkyneen viedä suurelle virittäjälleen (Eino Leino Rauhattoman rukous)
Kaikki Lyseossa 1950-luvun puolivälin molemminpuoilin viihtyneet varmasti muistavat Erkin ainakin aamuhartauksista juhlasalissa, joissa hän usein Kikkaran sijaan soitti harmonia. Itse henkilökohtaisesti tapasin hänet viimeiksi HO:n lapinmatkalla Ylläsjärvelle vuonna 1965. Tuo säe Eino Leinon runosta oli Erkin kuolinilmoituksessta.
Teimme jälleen toukokuussa Muisteloristeilyn vuonna 1966 ylioppilaaksi päässeiden kanssa. Liitteenä kuva osallistujista. Meillä on myös paljon muitakin kuvia tuosta reissustamme, mutta tässä ryhmäkuvassa on kaikki osallistujat.
Lahden lyseon senioriyhdistyksen jäsenet muistavat lämmöllä entisiä jäseniään.
Juhani, Jukka Pääkkö oli yhdistyksemme perustajajäseniä ja perustajakokouksen sihteerinä. Koulun nimen taistelussa takaisin Lahden lyseoksi sekä 50- ja 60- vuotisjuhlien järjestelytoimikunnassa hän oli merkittävässä roolissa.
Lyseossa hän toimi liikunnan lehtorina ja myöhemmin yläasteen rehtorina vuodesta 1965 alkaen. Oppilaana hän oli sotien aikana 1942 – 1952. Lyseovuosia kertyi 36 vuotta.
Kalle Achté oli yhdistyksemme jäsen aina viime vuosiin saakka, vaikka ei enää päässytkään kokouksiimme. Hän muisteli lämmöllä lyseovuosiaan.
Lahden lyseo julkaisee 100-vuotisjuhlateoksen toukokuussa 2021.
Teokseen voi esittää yleisesti Lahden lyseota käsitteleviä artikkeleita.
Halukkaita pyydetään ottamaan yhteyttä toimittajiin Tero Matkaniemeen (tero.matkaniemi@lahti.fi) ja Heikki Koluseen (heikki.kolunen@gmail.com). Artikkelien
takaraja on 31. toukokuuta 2020.
Lyseolaisuus ja lyseolaisia kirjallisuudessa. Aikaisemmin on julkaistu osat: (Saat ne esille kohdasta: HAKU ja kirjoita ko teksti)
Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa
Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 2
Lyseo ja lyseolaisuutta kirjallisuudessa – jatkoa 3
Seuraavat uudet julkaisut kertovat lisiä lyseolaisuudesta.
Räppäri Cheek, Jare Henrik Tiihonen kävi lyseon lukion ja kirjoitti ylioppilaaksi 2001. Kirjassa ”JHT – MUSTA LAMMAS” on tästä ajasta aika raikasta tekstiä! Toim. Mikko Aaltonen, Otava 2016.
Erkki Lauhon toimittamassa ”Valtameret raakapurjein – merikapteeninn matkat seitsemällä merellä” -kirjassa kerrotaan lyseolaisen Yrjö Niemisen elämästä ja merikapteenin urasta.
Kirjassa on runsaasti lyseota koskevaa 1920-luvun aikalaiskuvausta kirjeiden muodossa. Tästä selvisi esim. lyseon kokoelmissa olevista esineistä tietoa: meritähti, merisiili, hain leuka ja hampaat, useita hienoja koralleja ja suuren palmun hedelmä.
Erkki Lauho: VALTAMERET RAAKAPURJEIN – merikapteenin matkat seitsemällä merellä. John Nurmisen Säätiö 2018.
Ohessa rehtori A. A. Tähtisen kiitoskirje rouva Niemiselle Yrjön lähettämistä opetusnäytteistä.
Raine Koskimaa kirjoittaa ”Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2018” -teoksessa artikkelin ”Lukutaidon uudet ulottuvuudet”. Siinä hän toteaa:
”Jos tv-ja radiotoiminnassa Suomessa ollaan oltu jälkijunassa, niin toisaalta tietokoneiden ja laajemmin tietotekniikan kehittämisessä ja hyödyntämisessä taas ollaan oltu monella tapaa edelläkävijöitä. Tätä eritahtisuutta kuvasta vaikkapa se, että Lahden Lyseon lukio nimettiin ATK-painotteiseksi lukioksi jo 1980-luvun alkupuolella, siis aikaan jolloin Mainostelevisio vielä toimi Ylen ohjelmiston lomassa ilman omaa kanavaansa.”
Kalevi Heikkinen on julkaissut omakustanteen ”Perinnemaisemia Lauluin” (Päijät-Paino Oy Lahti 2006).
Kirjassa s. 125 kuva Koulupuistosta lyseolle päin.
Vanha puukirjasto 1928-67. Olli Järvisen teos ”Kyläkirjastosta maakuntakirjastoksi”.
Lahden lyseo toimi tässä entisessä Lahti-hotellissa 1921-1928, jolloin nykyinen tiilinen lyseo valmistui.
Ja jälleen pyyntö: Jos käsiisi sattuu lyseota tai lyseolaisia käsitteleviä teoksia tai artikkeleita, niin skannaa ja lähetä meille kokoelman jatkoksi.
