Artikkeli julkaistu Jyskyt-lehdessä 16.11.1946
Seuraavassa linkissä on artikkeli. Saat sen näkyviin klikkaamalla hiirellä. Kokeile!
Jyskyt =Jyskyn artikkeli
Lyseon orkesterin ja kuoron vaiheita
Kaikki kirjoittajan Heikki Kolunen artikkelit
Hetekanvedon MM 1964 lyseolle!
ESS 29.4.2014
Kun Lyseon pojat ME:n tekivät
Helmikuussa 1964 maailmaa järisytti kaksi uutista: Cassius Clay voitti nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuden ja joukko Tehtaanpuiston yhteiskoulun oppilaita ilmoitti tehneensä maailmanennätyksen, vetäneensä hetekaa 130 kilometriä.
Lyseon pihalla pidettiin palaveri. Päätettiin, että Cassius Clay saa olla, mutta helsinkiläiset eivät kauan juhli.
Neljätoista lukion poikaa ilmoittautui maailmanennätysyritykseen. Heteka saatiin Upolta, linja-auto puhuttiin huoltoautoksi Lahden Liikenteeltä, leipää ja viinereitä tuli Oululaiselta ja limsakorit kinuttiin Mallasjuomalta.
Urheilusponsoroinnista ei kukaan ollut kai kuullutkaan ennen kuin me kiinnitimme hetekan kylkeen mainostaulun: ”Tämä kulkee Oululaisen leivällä”. Lakanassa sen yläpuolella ilmoitimme Cassius Clayn tapaan: ”Olemme suurimpia. Olemme kauneimpia. Olemme MESTAREITA”.
Lähtö tapahtui hiihtoloman alkaessa, lauantaina 29. helmikuuta. Sovimme, että kierrämme Päijänteen. Ensin valtatien laitaa Vääksyn kautta Sysmään ja Jyväskylään ja sieltä Jämsän ja Kuhmoisten kautta takaisin Lahteen.
Kaksi poikaa veti hetekaa tunnin kerrallaan, sitten vaihdettiin. Välillä se meni kilpailuksi ja paras pari pinkoi tunnin aikana heteka perässään melkein 12 kilometriä. Yleensä bussi ajoi vaihdon jälkeen kymmenen kilometriä eteenpäin ja jäi tien laitaan odottamaan. Lepovuorossa joko nukuttiin tai keskusteltiin päivänpolttavista kansainvälisistä kysymyksistä.
Kun ME-joukkue maanantaina aamupäivällä körötteli hetekan perässä Lahden Aleksanterinkatua ja vilkutteli bussin ikkunasta ihmettelijöille, joukko vihaisia miehiä pysäytti auton. Linja-autonkuljettajat olivat menneet lakkoon, ja bussi piti ajaa saatanan äkkiä tallille.
Nou hätä. Huolto siirtyi Lyseon kellarikerrokseen ja veto jatkui Kisapuistoa kiertäen.
Keskiviikkoaamuna sovittiin, että eiköhän tämä riitä. Silloin oli vedetty yhtä soittoa melkein viisi vuorokautta ja tietä oli jäänyt taakse 630 kilometriä.
On se riittänyt tähän päivään asti.
Ja ihan siltä varalta, että joku on ehtinyt unohtaa hetekanvedon maailmanennätyksen haltijoiden nimet, niin tässä: Kari Ahoinniemi, Juhani Boman, Lasse Erola, Matti Kuusela, Erkki Käki, Juhani Lappalainen, Visa Lautamatti, Timo Lehtovuori, Esko Mäkelä, Antero Nykänen, Juhani Raunio, Lasse Sammalkorpi, Hannu Toivonen ja Hannu Vikman.
Aika velikultia.
(kuvatekstit)
Hetekan alle hitsattiin lattateräksestä lyhyet jalakset, sillä terässängyn pienet pyörät eivät olisi kestäneet maantiellä kovin pitkään.
Hetekanvedon maailmanennätyksen syntyminen noteerattiin valtakunnallisesti. Ilta-Sanomat kertoi siitä 5. maaliskuuta 1964.
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 2: Yhteysauto Jeep Willys hangessa.
Kuva 3: Huoltobussi sponsorilakanoineen.
Helsingin Sanomat 15.3.2014
(Suurenna lehtileike painamalla hiiren vasenta korvaa lehtileikkeen päällä)
Jyskyt
Lyseon teinikunnan juhlajulkaisun ”Jyskyt” kansi. Lehti julkaistiin lyseon 25-vuotisjuhlien kunniaksi. Se sisältää runsaasti tuon ajan lyseolaisuutta kuvin ja sanoin. Esimerkkinä lyseon orkesterin ja kuoron vaiheista kertova artikkeli.
Jyskyn kansi 
Jyskyn kansi 
Jyskyn kansi
Yllä Jyskyjen kansia 1930-luvulta lyseon arkistosta sekä vuoden 1954 kansi..
Toini Ikävalko
Toini Ikävalko
Lahden lyseon pitkäaikainen historian ja suomen kielen lehtori Toini Siviä Ikävalko kuoli 30.3.2011 Lahdessa lyhyen sairauden murtamana. Hän oli kuollessaan 83 vuoden ikäinen.
Toini Ikävalko syntyi Jääskessä, luovutetussa Karjalassa 1.9.1927. Evakkomatkan jälkeen hän päätyi perheensä kanssa Savonlinnaan, jossa hän kirjoitti tyttölyseosta ylioppilaaksi. Ennen Lahden lyseoon tuloaan hän työskenteli kaksi lukuvuotta Tikkakosken yhteiskoulussa. Lyseossa opettajan ura alkoi syksyllä 1959 I c luokan luokanvalvojana. Suurten poikajoukkojen opettaminen ja kurissa pito oli joskus vaikeaa, mutta hänet tunnettiin oikeudenmukaisena, joskin tiukkana opettajana. Suomen kielen oikeinkirjoitus ja kielioppi oli osattava, samoin historian tärkeät käännekohdat. Monet hänen entisistä oppilaistaan ovat kiitelleet saamastaan suomen kielen taidosta, josta myöhemmin on ollut suurta hyötyä moninaisissa kirjoitustöissä. Oppilaista on tullut monien eri alojen asiantuntijoita yhteiskunnan eri tahoille.
Merkittävä oli myös osallistumien maisterinpromootioon keväällä 1960, josta tilaisuudesta hän säilytti kaikki asiakirjat promootiopuheineen ja seppeleineen. Nämä on nyttemmin tallennettu lyseon arkistoon.
Lyseossa olonsa aikana hän harrasti matkailua, josta jo opiskeluvuosina oli Olavinlinnan oppaan tehtävä esimakua. Lyseolaiset saivat 1960-luvulla tutustua Suomen tärkeisiin kaupunkeihin ja matkailukohteisiin myös luokkaretkeilyjen avulla, joita hän joka kevät järjesti oppilailleen.
Jäädessään eläkkeelle 1987 hän jatkoi koiraharrastustaan, josta oppilaat tiesivät jo kouluvuosina. Milloin Santun tai jonkun muun koiran kuulumiset kyseltiin. Kesäisin kesämökki Kalkkisissa oli keskipisteessä ja talvisin posliininmaalaus ja käsityöt olivat tärkeitä. Ikävalko-suvun kunniajäseneksi hänet nimettiin ja sukututkimus oli myös historianopettajalle luontevaa.
Hän piti yhteyttä entiseen kouluunsa ja kyseli aina tavattaessa lyseon kuulumisia.
Erityisesti hänen ensimmäisen valvontaluokkansa pojat muistelevat haikeana luokanvalvojaansa.
Toini Ikävalkon tuhkauurna on laskettu Savonlinnaan perhehautaan.
Heikki Kolunen
Kirjoittaja on Lahden lyseon lukion apulaisrehtori