Uusi Lahti 23.1.2016
Lauantaina lahtelaisilla kiekkofaneilla on mahdollisuus juhlistaa nuorten MM-kultaa voittaneita Pelicansin pelaajia. Sebastian Repo, Miska Siikonen, Eetu Sopanen ja Emil Larmi kuuluivat tiistaina kultaa voittaneeseen Suomen joukkueeseen.
– Pojat nähdään hallissa varmasti lauantaina ja heidät huomioidaan jollakin tavalla. Tapa ei ole vielä tiedossa. Tontteja ei ehkä pojille kuitenkaan anneta, Pelicansin toimitusjohtaja Ilkka Kaarna naurahtaa.
Pelicansin lisäksi nelikkoa aiotaan juhlistaa myös Lahden Lyseossa, jonka oppilaita kaikki neljä tuoretta maailmanmestaria ovat.
– Juhlat pidetään varmasti, todennäköisesti ensi viikon lopulla. Kakkua saa olla aika paljon, kun opiskelijoita on 850, Lahden Lyseon rehtori Tero Matkaniemi totesi Ilta-Sanomille.
Lyseon juhlissa muistetaan myös muita koulun tuoreita mestareita.
Kultamitalistinelikon lisäksi Pelicans juhlii lauantain pelissään myös Kiekko-Reippaan 40-vuotista taivalta. Pelicans kohtaa lauantaina kotihallissaan tamperelaisen Tapparan.
– Pojat ovat kaikki Kiekko-Reippaan kasvatteja, joten siinäkin mielessä hyvä sauma heitä muistaa, Kaarna toteaa.
Kaarna seurasi finaalia paikan päällä.
– Olen nähnyt kahdeksan MM-finaalia paikan päällä, kaikista on tullut tappio. Tämä oli nyt ensimmäinen finaali, josta tuli mestaruus. Tunnelma oli aivan huikea. Ottelun draaman kaarikin oli huikea onnistumisineen ja epäonnistumisineen.
Kaarna uskoo, että kiinnostus nuorten jääkiekkomaajoukkueen pelejä kohtaan näkyy myös kiinnostuksena liigapelejä kohtaan.
– Television katsojaluvut olivat huikeita. Vain olympiakisojen yksittäiset kisat ja Linnan juhlat olivat päässeet samoihin lukuihin. Lisäksi paikan päällä oli valtavasti katsojia. Tällä on varmasti vaikutuksena joukkueurheiluun laajemminkin. Myös jääkiekolle tämä on piristysruiske, se voi vaikuttaa jopa liigapeleihinkin. Pelaahan nuorissa liigapelaajiakin, Kaarna arvioi.
Julkaistu:
Urheilulukiossa painotetaan urheilu-uran ja opintojen yhdistämistä. Rehtorin mukaan kolme muuta suorittavat vielä opintojaan, mutta Sopasen päähän valkolakki painettiin itsenäisyyspäivän korvilla.
– Hän piti juhlassa uuden ylioppilaan puheen. Se ei ollut pelkkä urheilupuhe, vaan siitä huomasi miten hän on suhtautunut vakavasti myös opiskeluun. Kiekkouran lisäksi hänellä on varmasti mahdollisuudet myös akateemiseen uraan, Matkaniemi kertoo.
Täytekakkua täytyy laittaa tilaukseen isompi erä, sillä koulu aikoo lähiaikoina muistaa kultaleijoniaan.
– Juhlat pidetään varmasti, todennäköisesti ensi viikon lopulla. Kakkua saa olla aika paljon, kun opiskelijoita on 850, Matkaniemi nauraa.
Juhlissa kootaan rehtorin mukaan yhteen lyseolaisten saavutuksia syksyn ajalta.
– Jääkiekkoilijoiden lisäksi esimerkiksi Arvi Savolainen sai painissa nuorten EM-hopeaa.
Matkaniemi uskoo, että myös tuore ylioppilas Sopanen nähdään mukana juhlissa, vaikka koulunpenkki ei enää kutsukaan.
– On hienoa, että lahtelainen urheilulukio instituutiona voi hyvin. Nuorille jää juuret ja turvapaikka, johon palata. Monet palaavat valmistuttuaan koululle kertomaan opinnoistaan ja elämästään.
Lahden lyseon oppilaista on vuosikymmenien kuluessa tullut varsin monien luontoalojen asiantuntijoita. Erityisesti lintuharrastus on ollut merkittävää. Seuraavassa joitakin huomioita, jotka kirposivat luettuani Ahti Saarisen kolumnin Tiira-lehden viime numerosta (Tiira 4/2015).
Valto Peiponen vaikutti opettaja-aikanaan hyvin monen lyseolaisen harrastuksen ja jopa elämänuran valintaan. Tähän oli yhtenä syynä hänen omat lintutieteelliset tutkimuksensa ja erityisesti väitöskirja lintujen värien näkemisestä vuodelta 1963. Tähän tutkimukseen eräät lyseon pojat jopa keräsivät aineistoa. Lintujen rengastukseen hänen ja toisen opettajamme Seppo I. Saarisen johdolla perehdyttiin innokkaasti.
Valto oli itse saanut oppia omalta, legendaariselta Lappeenrannan lyseon opettajaltaan, Lauri Toivarilta.
Tästä Valton ”lentueesta” pöllähti sitten maailmalle seuraavia lintumiehiä, ja Valton oppilas Heikki jatkoi lintumiesperinnettä lyseon opettajana 1974 alkaen eläkkeelle jäämiseensä saakka 2012.
Lista ei ole täydellinen ja osalla harrastus on jo hiipunut. Nimet ovat niitä, jotka esiintyivät useimmiten koulun LuontoSeuran ja sen jatkajan Loxia-lintukerhon pöytäkirjoissa 1960-1994.
Timo Mikkonen, Juhani Rikala, Risto Rikala, Ahti Saarinen, Antti Kujala, Heikki Kolunen, Pentti Vikberg, Harri Vallittu, Michael Müller, Matti Iikkanen, Hannu Pietiäinen, Ari Ferm, Pekka Kauppi, Seppo Peltomaa, Juhani Sirkiä, Kari Reinikainen, Osmo Ruottinen, Timo Metsänen, Asko Hauta-aho
Valton väitösuutinen Etelä-Suomen Sanomissa
Ahti Saarisen kolumni Tiira-lehdessä:
(Lähettäkää mieluusti vanhoja muistoja muidenkin iloksi! Sihteeri vastaanottaa aineistoa osoitteella:
heikki.kolunen(at)gmail.com tai
Heikki Kolunen, Punkantie 58, 14870 Tuulos
Uuden Lahden numerossa 18.11.2015 Jukka Härkönen esittelee Mieluisaa paikkaa Lahessa.
Katso seuraavasta:
12.11.2015
Lahden lyseo on nyt virallinen Deutsches Sprachdiplom -oppilaitos. Tunnustuksen Lahden lyseolle luovutti Saksan suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel.
Saksan kielidiplomi, Deutsches Sprachdiplom der Kultusministerkonferenz eli DSD on virallinen kielitutkinto, josta vastaavat Saksan liittotasavallan opetusviranomaiset. Kielidiplomikokeet koostuvat neljästä osiosta, jotka mittaavat tekstin tuottamisen taitoa, kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä ja suullista kielitaitoa.
Kirjalliset kokeet tarkastetaan ja arvioidaan Saksassa, mutta suullinen koe arvioidaan Lahden lyseossa. Tutkinnon suorittaminen on Lahden lyseon opiskelijoille maksutonta.
Lahden lyseo on 16. lukio, jossa tutkinnon voi Suomessa suorittaa. Lahdessa tutkinnon voi suorittaa myös Lahden yhteiskoulun lukiossa.
Dorothee Janetzke-Wenzel (kuvassa vasemmalla) on toiminut Saksan suulähettiläänä Suomessa vuodesta 2014 alkaen. Tunnustuksen vastaanotti rehtori Tero Matkaniemi (kuvassa oikealla).
Lisätietoja:
Lahden kaupungin sivistystoimiala, Lukiokoulutuspalvelut
Lahden lyseo
rehtori Tero Matkaniemi, 050 559 7968
saksan lehtori Riitta Heikkilä, 044 725 6015
Kuva Pauliina Hautala