Aihearkisto: Oppilaat

Lahden Lyseo I C vuosina 1954-55

Lahden lyseo I C vuosina 1954-55, seison (Raimo Kaarna) nurkkakaapin oven vasemmassa reunassa

Meillä lyseon pojilla välipala-asiat olivat kunnossa
jo 50-luvulla. Välitunnilla juostiin Rauhankadun pullapuotiin ja ostettiin lihava hillomunkki ja maitoa pahimpaan nälkään, jälkiruoaksi karkkia. Luokassa oli 44 oppilasta ja Tähtisen ’Mimmi’ piti kuria kiljumalla, liikuntaa saatiin Kaloniemeltä ja kumppaneilta, jalkapalloa potkittiin parakkikoulun paikalla. Tupakansavu oli sankkaa kellarin weeceessä, heilat etsittiin Tipalan konvista, Urkilta tai Teivaalasta. Kultainen nuoruus…

Jaakko Ahola

Jaakko Ahola

Asemapäällikkö s. 20.7.1923 k. 15.3.2014

 

Jaakko Ahola

Jaakko Ahola

IMG_0001
Jaakko Ahola opiskeli Lahden lyseossa, mutta joutui keskeyttämään opinnot Jatkosodan vuoksi. Lukion lopun hän suoritti Niinisalon internaatissa, josta kuultiin alustus Lyseon Pojissa. Ylioppilas 1946. Lahden asemapäällikkö.
Hän osallistui vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa 13.3.2014 Seurahuoneella Lyseon Poikien tilaisuuteen.

Lempan minusta tekemiä karikatyyrejä vv 1961-65 ja yksi tuore

Tässä lisää mainioita Tapani Lemminkäisen piirroksia, joita hän teki oppitunneilla oppilaiden piirustuslehtiöihin. Kaiva esille omiasi ja lähetä meille!
Klikkaa ensimmäistä kuvaa ja katso kaikki!

Lempan mallina

Tapani Lemminkäisen piirtämiä kuvia oppilaista. Hän toimi kuvaamataidon opettajana 1955-1971 (synt. 1. huhtikuuta Jaalassa –kuoll.  28. lokakuuta 1971).

Astuin Lyseon palvelukseen syksyllä 1961. Kuvasta välittyy ekaluokkalaisen oppimisen into ja ylpeys lyseolaisuudesta. Ajankohta oli lokakuu 1961.
Vuoden 1962 kuvassa alkavat tietyt piirteet kasvoissa korostua. Tuolloin oli joulukuu ja pakkastakin tarpeeksi. Epäilen, että taisi olla kuvan malli flunssassa tai vihaisella päällä. Tukkakin oli leikattu eri tavalla.
Sama kaveri molemmissa kuvissa kuitenkin.
TUNNISTATKO,  kuka on kuvissa? Pieni palkinto luvassa ensimmäiselle.
PYYNTÖ: jos sinulla on samanlaisia piirroksia, niin lähetä julkaistavaksi sihteerille.

 

Lempan mallina 1962

1962

Lempan malli

1961

 

Hetekanvedon MM 1964 lyseolle!

Hetekanveto ESS kuvat

Hetekanveto ESS
ESS 29.4.2014

Kun Lyseon pojat ME:n tekivät

Helmikuussa 1964 maailmaa järisytti kaksi uutista: Cassius Clay voitti nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuden ja joukko Tehtaanpuiston yhteiskoulun oppilaita ilmoitti tehneensä maailmanennätyksen, vetäneensä hetekaa 130 kilometriä.
Lyseon pihalla pidettiin palaveri. Päätettiin, että Cassius Clay saa olla, mutta helsinkiläiset eivät kauan juhli.
Neljätoista lukion poikaa ilmoittautui maailmanennätysyritykseen. Heteka saatiin Upolta, linja-auto puhuttiin huoltoautoksi Lahden Liikenteeltä, leipää ja viinereitä tuli Oululaiselta ja limsakorit kinuttiin Mallasjuomalta.
Urheilusponsoroinnista ei kukaan ollut kai kuullutkaan ennen kuin me kiinnitimme hetekan kylkeen mainostaulun: ”Tämä kulkee Oululaisen leivällä”. Lakanassa sen yläpuolella ilmoitimme Cassius Clayn tapaan: ”Olemme suurimpia. Olemme kauneimpia. Olemme MESTAREITA”.
Lähtö tapahtui hiihtoloman alkaessa, lauantaina 29. helmikuuta. Sovimme, että kierrämme Päijänteen. Ensin valtatien laitaa Vääksyn kautta Sysmään ja Jyväskylään ja sieltä Jämsän ja Kuhmoisten kautta takaisin Lahteen.
Kaksi poikaa veti hetekaa tunnin kerrallaan, sitten vaihdettiin. Välillä se meni kilpailuksi ja paras pari pinkoi tunnin aikana heteka perässään melkein 12 kilometriä. Yleensä bussi ajoi vaihdon jälkeen kymmenen kilometriä eteenpäin ja jäi tien laitaan odottamaan. Lepovuorossa joko nukuttiin tai keskusteltiin päivänpolttavista kansainvälisistä kysymyksistä.
Kun ME-joukkue maanantaina aamupäivällä körötteli hetekan perässä Lahden Aleksanterinkatua ja vilkutteli bussin ikkunasta ihmettelijöille, joukko vihaisia miehiä pysäytti auton. Linja-autonkuljettajat olivat menneet lakkoon, ja bussi piti ajaa saatanan äkkiä tallille.
Nou hätä. Huolto siirtyi Lyseon kellarikerrokseen ja veto jatkui Kisapuistoa kiertäen.
Keskiviikkoaamuna sovittiin, että eiköhän tämä riitä. Silloin oli vedetty yhtä soittoa melkein viisi vuorokautta ja tietä oli jäänyt taakse 630 kilometriä.
On se riittänyt tähän päivään asti.
Ja ihan siltä varalta, että joku on ehtinyt unohtaa hetekanvedon maailmanennätyksen haltijoiden nimet, niin tässä: Kari Ahoinniemi, Juhani Boman, Lasse Erola, Matti Kuusela, Erkki Käki, Juhani Lappalainen, Visa Lautamatti, Timo Lehtovuori, Esko Mäkelä, Antero Nykänen, Juhani Raunio, Lasse Sammalkorpi, Hannu Toivonen ja Hannu Vikman.
Aika velikultia.

(kuvatekstit)
Hetekan alle hitsattiin lattateräksestä lyhyet jalakset, sillä terässängyn pienet pyörät eivät olisi kestäneet maantiellä kovin pitkään.
Hetekanvedon maailmanennätyksen syntyminen noteerattiin valtakunnallisesti. Ilta-Sanomat kertoi siitä 5. maaliskuuta 1964.

MM-heteka
MM-heteka kuvattuna lyseon vintillä.

Hetekanveto 1 - 1964 Kuva 1.

 

Hetekanveto 3 - 1964  Kuva 2.

Hetekanveto 2 - 1964 Kuva 3.

Kuva 1: Eturivissä huoltobussin kuljettaja Karl Lindholm, Visa Lautamatti, Kari O. Ahoinniemi, Hannu Toivonen, Erkki Käki ja Juhani Boman sekä takarivissä Esko-Pekka Mäkelä, Antero Nykänen, Lasse Sammalkorpi ja Hannu Vikman.

Kuva 2: Yhteysauto Jeep Willys hangessa.

Kuva 3: Huoltobussi sponsorilakanoineen.

5.3.1964 IS 5.3.1964 ESSDSC_0321

IMGHelsingin Sanomat 15.3.2014

(Suurenna lehtileike painamalla hiiren vasenta korvaa lehtileikkeen päällä)