Aihearkisto: Oppilaat

Luokkakuvia 1961 ja 1969

Kolasin taas vanhoja kuviani ja löysin mm. aloitusvuoteni 1961 luokkakuvan sekä myös päätösvuoteni 1969 kuvan,  tässä liitteenä
nimiluetteloineen.  Aloitusvuodelta minulla ei ole vuosikertomustietoja, joten yksi nimi on ihan kateissa ja toinenkin vain hämärä muistikuva.

Jouko Hakala

 

Lahden lyseo 1 A 1961
Lahden Lyseo 8 A

Kuvassa lyseon 8a luokan oppilaat 1968-1969 (yo-luokkani)

Ylärivi vas.

Hannu Ikäläinen, Pekka Vaahto, Esko Andersson, Kaj Natri, Göran Enckelman ja Jukka Roitto

Seuraava rivi vas.:

Reijo Lindberg, Mikko Tuori, Heikki Kostamo, Heikki Kämäri, Jouni Piipponen ja Kari Ahonen

Seuraava rivi vas.:

Heikki Pekkarinen, Olavi Ojala, Jukka Heikkerö, Erkki Nurmela, Veijo Hietala, Osmo Penttinen, Yrjö Poutiainen ja Rauno Airas

Alarivi vas.:

Jouko Hakala, Keijo Kylmälä, Mauri Manner, Sakari Oinonen, Jaakko Marttinen, Sakari Inkinen, Hannu Kemppi, Erkki Lahtinen ja luokanvalvoja Seppo Jaakkola

Vain kolme 1961 aloittaneista on pysynyt yhdessä samalla luokalla koko ajan.

Suurin osa silloin aloittaneista valitsi lukioon matematiikkalinjan kielilinjan sijaan ja kirjoitti samana vuonna 8b luokalta. Osa meistä on rinnakkaisluokilta tai muualta lyseoon siirtyneitä tai jonain vuonna tuplanneita. Mukana on myös pari vähän ”harvinaisempaa tapausta” tuohon aikaan eli kaksi meistä oli jo naimisissa ja yksi oli käynyt välillä armeijankin, ja tuli sitten lopettamaan opiskelun lyseossa.

 

Koulukiusaamisesta – kysely

 Seniori Juhani Heiskalle tuli mieleen, että koulukiusaamisesta, tästä nykyisin kovin pinnalla olevasta asiasta, voisi tehdä kiintoisan kyselyn. Hän lähetti sähköpostissa olevan  “vastaa kaikille” toiminnon avulla kyselyn, jossa peräänkuulutettiin lähinnä 1950-luvun tilannetta. Yhtään sellaista vastausta ei tullut, jossa ilmenee jokin traumaattinen muisto toverikiusaamisesta. Seitsemän vastaajan jonkinlainen yhteinen havainto oli, että Lahden lyseo oli silloin koulukiusaamisessa oppilaiden osalta ihan puhdas koulu. Tämä on jo sen verran kiintoisa tulos, että päätettiin tehdä laajempi kysely.
Elikkä tässä kysymys: Onko muistissasi havaintoja Lahden lyseon koulukiusaamisista? Jos on, niin kerro sähköpostilla luottamuksellisesti. Vastaajatietoihin laitettakoon vain aika, jonka vietti Lahden lyseon oppilaana.
Vastaukset osoitteelle Juhani Heiska   heiska@sci.fi.
Yhteenveto tulee aikanaan kotisivuillemme.

Puulyseossa 1927 aloittaneet 10-, 20- 30- ja 50-vuotta myöhemmin!

Lyseolainen Simo Lehdon  luokkakuvia.  Hän oli Martti K. Lehdon isä, joka puolestaan toimi Lyseon lukion rehtorina 1995-2007.

1-luokan kuva oli viimeisestä luokasta, joka aloitti  Puulyseossa.  Kahdeksan vuoden kuluttua viisi kirjoitti ylioppilaiksi.

10-vuotiskuva on aika vaikuttava: kapeakasvoisia, sodankäyneitä, kuitenkin vielä aika nuoria miehiä.

1. lk 1927-281. lkn nimet
Ohessa oppilaiden nimet. Klikkaa kuvaa, niin saat sen luettavammaksi.

Lahden lyseon 1 lk. lv 1927-28

ylioppilaat 1935 Ylioppilaina 1935

10-vuotiskok. 10-vuotiskokous

20-vuotiskok. (1) 20-vuotiskokous

30-vuotiskok. 30-vuotiskokous

50-vuotiskok

50-vuotiskokous,  kuva lyseon pääoven edestä.

60-vuotiskokous

Ei ole kuvaa siitä keväästä, jolloin olisi voinut olla 60-vuotiskokoontuminen. Silloinhan minä olin ensimmäistä kevättä Lyseossa ja isä oli silloin mukana.

Kuvat lähetti Martti K. Lehto.

Koulumuistoja

Kun näillä sivuilla on monenlaisia muisteloja opettajien mainioista sanonnoista, ajattelin lisätä muutamia mieleeni jääneitä kohteliaisuuksia tai ilkeyksiä.

*Törö:

1)  Mies oli hyvin tarkka siitä, ettei aineissa ja esitelmissä saanut olla ryhmäjakoja, kuten seuraavasta näkyy.
Oppilas aloitti esitelmänsä: Muovit. Muovit jaetaan kahteen ryhmään: kertamuovit ja kestomuovit. Silloin huusi Törö: pois, pois, menee pois. Hyi!
2)  Eräs oppilas piti esitelmän ihmissyöjistä. Kuunneltuaan esitystä jonkin aikaa silmät kiinni Törö ikään kuin heräsi ja sanoi: lopetetaan tähän, johan tämä ruokahalua herättikin!
3)  Muuan piti ansiokkaan tuntuisen esitelmän raittiudesta. Törö tapansa mukaan kuunteli esitystä silmät kiinni. Sanoi eräässä vaiheessa: nyt minä muistankin. Olen joskus 30-luvulla kirjoittanut tämän tekstin Koitto-lehteen. Esitelmäsi on suora kopio tuosta lehdestä. Mene ja kirjoita esitelmäsi omasta päästä ja tule sitten uudestaan.
4)  Omituista, että entisenä YL-laulajana Törö ei antanut mitään arvoa esimerkiksi musiikin harrastukselle. Jorma Rahkoselle Törö sanoi monta kertaa, että Rahkonen voisi siirtyä koulusta kokonaan pois vinguttamaan sitä viuluaan jonnekin muualle. Liekö Törö havainnut, että tämä viulun vinguttaja toimi sittemmin Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestarina vuosikymmenet.

*Hagfors

*(historian opettaja, Haakki)
1)  Meille uusi opettajamme tuli syksyllä ensimmäiselle tunnillemme. Hetkeen ei tapahtunut mitään, mutta sitten Haakki katsoi opettajan pöydän vieressä seisovaa poikaa ja sanoi: *Laula*! Oppilas seisoi vaiti punaisena paikallaan. *Laula, poika, laula*** karjui Haakki entistä lujempaa. Kun ei laulua vieläkään kuulunut, selitti Haakki mistä on kysymys: päivystäjän pitää avata päiväkirja, tarjota kynä opettajalle, kertoa mikä päivä tänään,  kellon aika,  mitä on läksynä ja ketä on poissa siinä tahdissa, kun opettaja on ehtinyt kirjoittaa. Onko kysyttävää, sanoi kapteeni evp lopuksi.
2)  Kirjallisten kokeiden lisäksi oli lukukauden lopussa suulliset tentit. Kuulusteltavan piti mennä seisomaan opettajan viereen kateederille. Suullinen koe oli pelkkä vuosilukutentti. Haakin luettelemia vuosilukuja piti kirjoittaa yhtenään hissan kirjan marginaaleihin, jos aikoi tenteissä pärjätä.
Järjestimme luokan perälle apuryhmän, joka etsi tenttimateriaalista kyseisen vuosiluvun, näytti sen kirjurille, joka näytti luvun käytävää pitkin tentattavalle. Tämä järjestelmä toimikin vallan hyvin
siihen asti, kunnes tuli minun vuoroni marssia Haakin viereen:
*  Ensimmäinen kysymys: minä vuonna belsebuuppi patentoitiin*? Ei tullut apuryhmältä apua
*Toinen kysymys: minä vuonna Australiasta löydettiin ensimmäisen kerran kultaa* ?  Ei tullut apua nytkään.
Haakki katseli merkitsevästi  minua ja sanoi, ettei ole taidettu valmistautua tähän tenttiin täydellä tarmolla.  Jos ei tahti parane, niin merkitään tästä tentistä nelonen. Käsitin, että nyt minulle kostetaan, kun olin  rehtorin avulla poistattanut Haakin minulle määräämän aiheettoman muikkarin muikkarin. Lopuista kysymyksistä selvisin sitten ilman taustaryhmän apua.
3)  Lopuksi kansainvälistä
Haakille piti varata jokaiselle historian tunnille suuri Euroopan ja Aasian käsittävä kartta. Kun opettaja alkoi hieroa sodassa haavoittuneen vasemman käden sormetonta tynkää, tiesimme mitä sitten seuraa.
Karttakepillä hän alkoi piirittää itäisen suurvallan rajoja ja hoki: jos likistäis täältä, ja täältä , ja täältä niin eiköhän se tokenisi. Huvittavinta on, että tämä on täysin totta.
4) Keväällä Haakki jakoi julkisesti hissan numerot. Tarkasteli kirjallisen ja suullisen tentin menestyksen muistikirjastaan ja komensi sitten oppilaan ylös. Sanoi sitten numeron.
Päästyään lähes maaliin Haakki pysäytti toimituksen ja sanoi: olen merkinnyt täällä sille ja sille kahdeksikon. Katsotaanpas menikö se oikein ja nostatti oppilaan ylös. Eihän se mennyt oikein . Sinähän olet
se maajussin poika. Kuutonenkin on likaa, mutta olkoon nyt se. Maajussit ne on aina tinkimässä lisää tukiaisia, vaikka maito ja voi on niin hiivatin kallista!

*Härkä* ( Hannes Sirola, luonnontieteiden ja maantiedon opettaja)
1) Härällä oli oma omitunen pistelaskujärjestemä:
Koevastaukset keräsi pulpettirivin viimeinen ja luovutti nipun Härälle. Härkä jakoi käsittelemättömät  paperit seuraavalla tunnilla oppilaille riveittän takaisin niin ettei kukaan tiennyt kuka käsittelee kenenkin paperia. Sitten alkoi kokeiden tarkastus: oikea vastaus kaksi pistettä, Härkä määritteli yhden pisteen vastauksen ja viimeinen arvio oli pukki-plus. Lopuista nolla. Näin kirjattiin vastaajan tulokset paperiin ja kerätiin riveittän pois ja luovutettiin Härälle.
Esimerkki maantiedon kokeesta:
Lämpötila Kairossa on maanpinnalla 25 astetta celsiusta. Sinne kaivetaan 200 metriä syvä kaivo. Mikä on lämpötila kaivon pohjalla?
Mikä on syyskuun puolivälin sääennuste Bombayssa?
Laivassa havainto syyskuun 23. päivänä klo 15,00: aurinko suoraan zenitissä. Missä laiva on ja mitkä ovat lähimmät kaupungit?

Olen vuoden 1960 kevään satoa ja kirjoitan mitä on muistissa säilynyt 50-luvulta.

Pekka Silvennoinen

Nyrkkeilyottelu: opettaja – oppilas

Nyrkkeilyottelu
Edellä mainittu nyrkkeilyottelu käytiin syys-/lokakuussa 1977 Lahden lyseon voimistelusalissa. Siitä on neljä valokuvaa, joista yksi on koulun kansliassa.
Ottelijat:  Opettaja Pertti Halme 175 cm/75 kg.  ja abiturientti Jari
Tähtinen n. 184 cm/90 kg.
Ottelijoiden nyrkkeilytaustat:
Pertti Halme: neljä kilpailuottelua 16 -17-vuotiaana Lahden Ahkeran edustajana, sitä ennen kaksi vuotta harjoitttelua Lahden Kalevan salilla entisellä sähkölaitoksella. Helsingin Yliopiston Nyrkkeilijöiden palkattuna ohjaajana vuosina 1959-1962.
Jari Tähtinen: Ei kilpanyrkkeilytaustaa. Tennistaustaa ainakin nuorena.
PERTTI HALMEEN SUBJEKTIIVINEN OTTELUKUVAUS JA SYYT, MIKSI SIIHEN JOUDUTTIIN:
Meillä oli Jari Tähtisen kanssa ollut jo jonkin aika aikaa pientä
nokkapokkaa tunneilla. Päätimme selvittää välimme kuin tosimiehet
nyrkkeilyottelun kautta. Ottelu tapahtui Lyseon voimistelusalissa
maanantai-iltana opettajien lentopallovuoron aikana.
Menin tuntia ennen ottelua opettajainhuoneeseen. Mukanani oli punaiset nyrkkeilyhanskat. Kokeilin niitä ja oloni jotenkin rauhoittui, vaikka en ollut pitänyt hanskoja käsissäni 15 vuoteen.
Jari ilmestyi avustajansa kanssa voimistelusaliin. Hänelle oli omat,
keltaiset hanskat, koska punaiset olivat liian pienet. Tämä näkyy
valokuvissa.
Otteluareenaksi sovimme lentopallokentän neljänneksen, otteluajaksi kaksi 1,5 minuutin erää. Jokainen kehässä käynyt tietää, että jo yksi minuutti siellä on pitkä aika. Kyyti saattaa olla kylmää ja voittajakin saa ainakin jonkin verran turpiinsa.
Onneksi ottelu meni niin hyvin kuin vain voi. Se tuomittiin
ratkaisemattomaksi eikä kumpikaan vahingoittunut. Sen jälkeen menimme Jarin kanssa kaljoille linja-autoasemaa vastapäätä sijainneeseen, nykyiseen ”Iloisen Kulkijan” kapakkaan.
Lopuksi haluan sanoa seuraavaa:
Tiedän. että ottelua ei olisi koskaan käyty, mikäli se olisi ollut
kaikkien tiedossa. Riskit olivat melkoiset, esim. aivovamma jommalle
kummalle.
Muistan käyneeni ottelua edeltäneenä perjantai-iltana katsomassa
filmin DERZU UZALA. En pystynyt keskittymään siihen. Ottelu pyöri koko ajan mielessäni. Mihin olin ajautunut? Valitettavasti sitä ei minun luonteellani voinut perua.
Nyt olen tyytyväinen, että ottelu käytiin. Pääsemmehän Jarin kanssa
eräänlaisina kummajaisina Lyseon arkistoon muistona tuleville
lyseolaisille.

 (Valokuvat ovat vielä hakusessa, ne liitetään tähän, jos löydetään.  toim.huom.)

Lahden Lyseo I C vuosina 1954-55

Lahden lyseo I C vuosina 1954-55, seison (Raimo Kaarna) nurkkakaapin oven vasemmassa reunassa

Meillä lyseon pojilla välipala-asiat olivat kunnossa
jo 50-luvulla. Välitunnilla juostiin Rauhankadun pullapuotiin ja ostettiin lihava hillomunkki ja maitoa pahimpaan nälkään, jälkiruoaksi karkkia. Luokassa oli 44 oppilasta ja Tähtisen ’Mimmi’ piti kuria kiljumalla, liikuntaa saatiin Kaloniemeltä ja kumppaneilta, jalkapalloa potkittiin parakkikoulun paikalla. Tupakansavu oli sankkaa kellarin weeceessä, heilat etsittiin Tipalan konvista, Urkilta tai Teivaalasta. Kultainen nuoruus…

Jaakko Ahola

Jaakko Ahola

Asemapäällikkö s. 20.7.1923 k. 15.3.2014

 

Jaakko Ahola

Jaakko Ahola

IMG_0001
Jaakko Ahola opiskeli Lahden lyseossa, mutta joutui keskeyttämään opinnot Jatkosodan vuoksi. Lukion lopun hän suoritti Niinisalon internaatissa, josta kuultiin alustus Lyseon Pojissa. Ylioppilas 1946. Lahden asemapäällikkö.
Hän osallistui vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa 13.3.2014 Seurahuoneella Lyseon Poikien tilaisuuteen.

Lempan minusta tekemiä karikatyyrejä vv 1961-65 ja yksi tuore

Tässä lisää mainioita Tapani Lemminkäisen piirroksia, joita hän teki oppitunneilla oppilaiden piirustuslehtiöihin. Kaiva esille omiasi ja lähetä meille!
Klikkaa ensimmäistä kuvaa ja katso kaikki!