Aihearkisto: Henkilöt

Lyseon Pikkuleijonat – HEI, HEI, HEI

Lahden lyseossa on jättimäisten kakkukahvien paikka: Neljä kultaleijonaa samasta koulusta!

Eetu Sopanen (vas.), Sebastian Repo, Miska Siikonen ja Emil Larmi ovat saman lukion kasvatteja.
Eetu Sopanen (vas.), Sebastian Repo, Miska Siikonen ja Emil Larmi ovat saman lukion kasvatteja.(KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva; Markku Ulander / Lehtikuva)

Julkaistu:

”Lukion käytävällä kuulin ekaa kertaa voittamattoman.”Näin räppää kenties tämän hetken tunnetuin lahtelainenCheek kappaleessaan Profeetat.Cheekin lisäksi Lahti tunnetaan ennen kaikkea urheilijoistaan. Lahtelaisten urheilijasuuruuksien ketju sai eilen jatkoa, kun Cheekin opinahjo Lahden lyseo sai joukkoonsa neljä uutta maailmanmestaria.Rehtori Tero Matkaniemi kertoo, että Pikkuleijonien otteita MM-kisoissa seurattiin sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa silmä kovana, sillä joukkueessa olivat mukana oman koulun pojat, Lyseon leijonat Eetu Sopanen,Sebastian Repo, Miska Siikonen ja Emil Larmi.– Tämä on iso juttu lahtelaisille ja lyseolaisille. Laitoin eilen pojille jo päivällä tsemppiviestin ja illalla vielä onnittelut. Kolmas erä ja jatkoaika piti vielä yöllä katsoa uudestaan, Matkaniemi fiilisteli loppiaisena.

Lyseon leijonien vaiheita seurattiin tiiviisti myös koulun sosiaalisen median kanavissa.

Urheilulukiossa painotetaan urheilu-uran ja opintojen yhdistämistä. Rehtorin mukaan kolme muuta suorittavat vielä opintojaan, mutta Sopasen päähän valkolakki painettiin itsenäisyyspäivän korvilla.

– Hän piti juhlassa uuden ylioppilaan puheen. Se ei ollut pelkkä urheilupuhe, vaan siitä huomasi miten hän on suhtautunut vakavasti myös opiskeluun. Kiekkouran lisäksi hänellä on varmasti mahdollisuudet myös akateemiseen uraan, Matkaniemi kertoo.

Kakut tilaukseen

Täytekakkua täytyy laittaa tilaukseen isompi erä, sillä koulu aikoo lähiaikoina muistaa kultaleijoniaan.

– Juhlat pidetään varmasti, todennäköisesti ensi viikon lopulla. Kakkua saa olla aika paljon, kun opiskelijoita on 850, Matkaniemi nauraa.

Juhlissa kootaan rehtorin mukaan yhteen lyseolaisten saavutuksia syksyn ajalta.

– Jääkiekkoilijoiden lisäksi esimerkiksi Arvi Savolainen sai painissa nuorten EM-hopeaa.

Matkaniemi uskoo, että myös tuore ylioppilas Sopanen nähdään mukana juhlissa, vaikka koulunpenkki ei enää kutsukaan.

– On hienoa, että lahtelainen urheilulukio instituutiona voi hyvin. Nuorille jää juuret ja turvapaikka, johon palata. Monet palaavat valmistuttuaan koululle kertomaan opinnoistaan ja elämästään.

Lintumiehiä lyseosta

Lahden lyseon oppilaista on vuosikymmenien kuluessa tullut varsin monien luontoalojen asiantuntijoita. Erityisesti lintuharrastus on ollut merkittävää. Seuraavassa joitakin huomioita, jotka kirposivat luettuani Ahti Saarisen kolumnin Tiira-lehden viime numerosta (Tiira 4/2015).

Valto Peiponen vaikutti opettaja-aikanaan hyvin monen lyseolaisen harrastuksen ja jopa elämänuran valintaan. Tähän oli yhtenä syynä hänen omat lintutieteelliset tutkimuksensa ja erityisesti väitöskirja lintujen värien näkemisestä vuodelta 1963. Tähän tutkimukseen eräät lyseon pojat jopa keräsivät aineistoa. Lintujen rengastukseen hänen ja toisen opettajamme Seppo I. Saarisen johdolla perehdyttiin innokkaasti.

Valto oli itse saanut oppia omalta, legendaariselta Lappeenrannan lyseon opettajaltaan, Lauri Toivarilta.

Tästä Valton ”lentueesta” pöllähti sitten maailmalle seuraavia lintumiehiä, ja Valton oppilas Heikki jatkoi lintumiesperinnettä lyseon opettajana 1974 alkaen eläkkeelle jäämiseensä saakka 2012.

Lista ei ole täydellinen ja osalla harrastus on jo hiipunut. Nimet ovat niitä, jotka esiintyivät useimmiten koulun LuontoSeuran ja sen jatkajan Loxia-lintukerhon pöytäkirjoissa 1960-1994.

Timo Mikkonen, Juhani Rikala, Risto Rikala,  Ahti Saarinen, Antti Kujala, Heikki Kolunen, Pentti Vikberg,  Harri Vallittu,                        Michael Müller, Matti Iikkanen,  Hannu Pietiäinen, Ari Ferm,    Pekka Kauppi, Seppo Peltomaa, Juhani Sirkiä, Kari Reinikainen, Osmo Ruottinen, Timo Metsänen, Asko Hauta-aho

 

Valto A. Peiponen

Valton väitösuutinen Etelä-Suomen Sanomissa

Ahti Saarisen kolumni Tiira-lehdessä:

Ahti Saarinen 1

 

Ahti Saarinen 2

Sieltä sun täältä – nykyisyyttä ja nostalgiaa – vuodelta 1978

 

Reijo Puolanteen reportaasi lyseolaisten luokkakokouksesta 1978. Julkaistu Lahti- ja ympäristö – lehdessä. Tämä putkahti esiin täydentäessäni lyseon leikekirjakokoelmaa.

(Lähettäkää mieluusti vanhoja muistoja muidenkin iloksi! Sihteeri vastaanottaa aineistoa osoitteella:

heikki.kolunen(at)gmail.com tai

Heikki Kolunen, Punkantie 58, 14870 Tuulos

lyseolaisuutta 1 lyseolaisuutta 1978

 

 

Viisikymmenluvun seitsemäsluokkalaisille tehty intiimikysely

Viisikymmenluvun seitsemäsluokkalaisen tovereilleen tekemä intiimikysely

Löytyipä vanhahko paperi, jossa meidän luokkalaiset kertovat sisimmästään.

Viisikymmentäluvulla julkaistiin Suomessakin kuuluisa Kinseyn raportti ja sen innoittamana tein minäkin silloin ”psykologisen kokeen”. Esitin luokkakavereilleni tietysti itseäni askarruttuavia intiimejä kysymyksiä niin, että suunnittelin oikein haastattelulomakkeen. En muista, miten tarkemmin menettelin, mutta minulla oli joku ohjekirja, jota noudattamalla piti saada parhaiten niitä todellisia vastauksia. Haastattelulomake ja kysymysten tarkat muodot ovat hävinneet, mutta nimettömät vastaukset keräsin jotenkin mappikoteloon niin, etten tiennyt, kuka oli mitäkin vastannut. Meitä seitsemäsluokkalaisia matikkalinjalaisia oli silloin vuoden 1959 syksyllä 37, ihan kaikille en saanut kyselyäni esitetyksi ja näköjään kymmenen vastasi. Näin vuosien kuluttua tuollainenkin vastausprosentti antaa jotain kiintoisaa. Olen näköjään kirjoittanut kaikki vastaukset isoon ruudukkoon.

Ensimmäinen kysymys oli ilmeisesti ”Mikä on sinun näkemyksesi mukaan elämän tarkoitus”. Muistelen tämän kysymyksen olleen ohjekirjan mukainen puskurikysymys, joka johdattaisi vastailemaan mahdollisimman rehellisesti.

– Neljä sanoi paljon pohtivansa sitä kysymystä.

– Kolme vastasi, ettei mitään tarkoitusta.

– Yksi vastasi, ettei ikinä ole ajatellut.

– Yhden vastaus oli ”En ole filosofi” ja

– Yhden vastaus oli seuraava: ”Elän Jeesuksen kautta Jumalalle suorittaen ne työt, mitkä kuuluvat ihmiselle täällä alhaalla, huolellisesti”.

Toinen kysymys oli todennäköisimmin seuraavasti muotoiltu: Mitä sinulle tapahtuu kuoltuasi ja ovatko niin sanotut uskovaiset olleet järkeviä päättäessään ruveta sellaiseksi?

–  Neljä ei vastannut mitään. Muiden vastaukset olivat seuraavia:

–  ”Liian laaja kysymys, vaatisi pitkät selostukset. Liian ehdoton kysymys”.

–  ”Haades + paratiisi”.

–  ”Ovat järkeviä, jos ovat todella uskovaisia”.

–  ”Järkeviä ovat, koska saavat rauhan, järjettömiä sääntöihin sitoutuessaan ja tyrkyttäessään muille. En ole uskovainen, mutta uskon silti hyvään Jumalaan. En pidä papeista. Ihmisen helvetti ja taivas ovat jo maan päällä ihmisen sisimmässä”.

–  ”Tällaisilla henkilöillä menee aikaa ja energiaa hukkaan uskovaisuuteensa, toisilta jopa koko elämä. Kuoleman jälkeen ei ole minkäänlaista käsitettävää eikä käsittämätöntä elämää”.

–  ”Raamatun mukaan kyllä”.

Kolmas kysymys oli todennäköisimmin seuraava: Minkälaista olisi sinun ikäisten poikien ja tyttöjen ihanteellinen seurustelu? Vastausten luokittelu oli vaikeata ja seuraavia ne olivat:

– ”Poika tai tyttö ei tunne himoa toista osapuolta kohtaan”.

– ”Toverillinen suhde, ei seksuaalinen”.

– ”Sinuttelua, ei mitään pimeitä paikkoja, avoin luottamus toiseen, ei salaa mitään. Elokuvissa, joskus tansseissa, huomioidaan vanhempien mielipiteet”.

– ”Tansseissa, elokuvissa, hauskaa välitöntä seurustelua, ehkä öitä tytön vieressä, retkeilyä, kotikutsuja, iltalenkkejä, yhteistä läksyjen opiskelua ja yhteiset harrastukset”.

– ”Kysymykseen sisältyy jo vastaus”.

– ”Se on moraalista rakkautta ilman seksuaaliyhteyttä”.

– ”Mahdollista ainoastaan hyvin älykkäille ja itsensä hillitseville, jotka kykenevät rakastamaan toistensa sisintä. Mahdotonta tavalliselle. Henkevää keskustelua, yhteistä arvostelua, kävelyretkiä, ei sukupuolista toimintaa”.

– ”Seurustelu ??? ”.

– ”On keskusteltava ja oltava seuratoverille mieliksi, kumminkin varoen puhumasta sopimattomia”.

– ”En kyllä osaa vastata”.

Neljäs kysymys oli ”Mikä on suhteesi Jumalaan?” Tässäkin vastausten luokittelu oli vaikeata ja seuraavia ne olivat:

–  ”Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään…. Ilm 2: 10”.

– ”Uskon Jumalaan”.

– ”Ei mikään. Elän kuin Häntä ei olisikaan”.

– ”En ole tarkemmin määritellyt. Toivoisin sen olevan hyvin läheinen”.

– ”Tuntematon. Oletko ottanut huomioon, että alle 20 vuotiaalla ei ole varmaa käsitystä näistä asioista ja jos on, niin ne ovat sekasortoisessa tilassa”?

– ” Uskon, että Jumala on olemassa. Mikään ulkonainen jumalanpalvelus ei ole mieleistäni. Jos rukoillaan, ei se vaadi mielestäni mitään ulkonaista merkkiä”.

– ”Jumala on minulle sellainen olento, joka suojelee minua ja omaisiani, johon voi luottaa, joka tuo rauhan, mutta ei pakota mihinkään”.

– ”Myönnän Jumalan olemassaolon täysin, mutta sen enempää en ole ajatellut enkä uskonut, lukuun ottamatta nuorempana rukoiltuja iltarukouksia”.

– ”Olen Hänen omansa”.

– ”Jumalaa rukoilemista ja sen hyötyä olen kovasti miettinyt enkä vastausta löytänyt”.

Viides kysymys oli seuraava: Mikä on suurin, merkittävin tai muu sellainen seksuaalinen kokemuksesi? Tässä on sitten vastaukset:

– ”Ei kokemuksia”, kaksi kappaletta.

– ”En sano”, yksi.

–  Tyhjä, yksi.

– ”Sormipeli”, yksi. Muut olivat sitten seuraavia vastauksia:

– ”Kun haaveilin kuvaa katsoen jostain naisesta, kuinka hän riisuu vaatteitaan ja näyttää… Samalla koskettelin itseäni”.

– ”Tähän mennessä ei ole ollut sen vakavampaa kuin tytön suuteleminen”.

– ”Suudelmat (melko runsaasti – 3-4 kertaa viikossa) ja kouriminen”.

– ”Tytön päällä maaten suutelu ja rytmilliset liikkeet ja kopelointi”.

– ”Viikon oleskelu kesällä ”ujostelemattoman” ja rohkean tytön kanssa huvilalla”.

Kun nykyajan näkökulmasta näitä vastauksia katselee, niin kyllä nousee kysymys, onko tuommoista luokkaa ollutkaan. Näin sitä silloin kuitenkin vastailtiin. Olisipa kiva, jos joku samalla luokalla ollut kommentoisi tätä.

Juhani Heiska

Luokkakuvia 1961 ja 1969

Kolasin taas vanhoja kuviani ja löysin mm. aloitusvuoteni 1961 luokkakuvan sekä myös päätösvuoteni 1969 kuvan,  tässä liitteenä
nimiluetteloineen.  Aloitusvuodelta minulla ei ole vuosikertomustietoja, joten yksi nimi on ihan kateissa ja toinenkin vain hämärä muistikuva.

Jouko Hakala

 

Lahden lyseo 1 A 1961
Lahden Lyseo 8 A

Kuvassa lyseon 8a luokan oppilaat 1968-1969 (yo-luokkani)

Ylärivi vas.

Hannu Ikäläinen, Pekka Vaahto, Esko Andersson, Kaj Natri, Göran Enckelman ja Jukka Roitto

Seuraava rivi vas.:

Reijo Lindberg, Mikko Tuori, Heikki Kostamo, Heikki Kämäri, Jouni Piipponen ja Kari Ahonen

Seuraava rivi vas.:

Heikki Pekkarinen, Olavi Ojala, Jukka Heikkerö, Erkki Nurmela, Veijo Hietala, Osmo Penttinen, Yrjö Poutiainen ja Rauno Airas

Alarivi vas.:

Jouko Hakala, Keijo Kylmälä, Mauri Manner, Sakari Oinonen, Jaakko Marttinen, Sakari Inkinen, Hannu Kemppi, Erkki Lahtinen ja luokanvalvoja Seppo Jaakkola

Vain kolme 1961 aloittaneista on pysynyt yhdessä samalla luokalla koko ajan.

Suurin osa silloin aloittaneista valitsi lukioon matematiikkalinjan kielilinjan sijaan ja kirjoitti samana vuonna 8b luokalta. Osa meistä on rinnakkaisluokilta tai muualta lyseoon siirtyneitä tai jonain vuonna tuplanneita. Mukana on myös pari vähän ”harvinaisempaa tapausta” tuohon aikaan eli kaksi meistä oli jo naimisissa ja yksi oli käynyt välillä armeijankin, ja tuli sitten lopettamaan opiskelun lyseossa.

 

Lyseon opettajakunta 1961-1962

Lahden lyseon opettajia 1961-62

Kuvassa lyseon opettajakuntaa 1961-1962

Seisomassa vas.:

Maire Känkänen, Kirsti Uusitalo, Anja Kuusela, Meri Pakarinen?, Elli Widell, Valto Peiponen, Kustaa Roine, Einari Aalto, ??, Tapani Lemminkäinen, Pentti Helminen, Toimi Pyykkö ja Jouko Tolonen

Istumassa vas.:

Satu Tähtinen, Hilma Immonen, Laina Ylihärsilä, Aune Ahola, Toini Ikävalko,

Katri Blomroos, Antti Raipala reht., Yrjö Kaloniemi, Niilo Kinos, Hannes Sirola ja Veikko Partanen

 

Muutama nimi on vähän hakusessa (?) ja joku voi täydentää tai korjata nimen  mitä en ole muistanut tai nimi on väärä.

Poissa kuvasta on vielä toistakymmentä opettajaa (mahdollisesti tunneilla ?).

Jouko Hakala

Puulyseossa 1927 aloittaneet 10-, 20- 30- ja 50-vuotta myöhemmin!

Lyseolainen Simo Lehdon  luokkakuvia.  Hän oli Martti K. Lehdon isä, joka puolestaan toimi Lyseon lukion rehtorina 1995-2007.

1-luokan kuva oli viimeisestä luokasta, joka aloitti  Puulyseossa.  Kahdeksan vuoden kuluttua viisi kirjoitti ylioppilaiksi.

10-vuotiskuva on aika vaikuttava: kapeakasvoisia, sodankäyneitä, kuitenkin vielä aika nuoria miehiä.

1. lk 1927-281. lkn nimet
Ohessa oppilaiden nimet. Klikkaa kuvaa, niin saat sen luettavammaksi.

Lahden lyseon 1 lk. lv 1927-28

ylioppilaat 1935 Ylioppilaina 1935

10-vuotiskok. 10-vuotiskokous

20-vuotiskok. (1) 20-vuotiskokous

30-vuotiskok. 30-vuotiskokous

50-vuotiskok

50-vuotiskokous,  kuva lyseon pääoven edestä.

60-vuotiskokous

Ei ole kuvaa siitä keväästä, jolloin olisi voinut olla 60-vuotiskokoontuminen. Silloinhan minä olin ensimmäistä kevättä Lyseossa ja isä oli silloin mukana.

Kuvat lähetti Martti K. Lehto.