Aihearkisto: Henkilöt

Lyseon opettajakunta 1961-1962

Lahden lyseon opettajia 1961-62

Kuvassa lyseon opettajakuntaa 1961-1962

Seisomassa vas.:

Maire Känkänen, Kirsti Uusitalo, Anja Kuusela, Meri Pakarinen?, Elli Widell, Valto Peiponen, Kustaa Roine, Einari Aalto, ??, Tapani Lemminkäinen, Pentti Helminen, Toimi Pyykkö ja Jouko Tolonen

Istumassa vas.:

Satu Tähtinen, Hilma Immonen, Laina Ylihärsilä, Aune Ahola, Toini Ikävalko,

Katri Blomroos, Antti Raipala reht., Yrjö Kaloniemi, Niilo Kinos, Hannes Sirola ja Veikko Partanen

 

Muutama nimi on vähän hakusessa (?) ja joku voi täydentää tai korjata nimen  mitä en ole muistanut tai nimi on väärä.

Poissa kuvasta on vielä toistakymmentä opettajaa (mahdollisesti tunneilla ?).

Jouko Hakala

Puulyseossa 1927 aloittaneet 10-, 20- 30- ja 50-vuotta myöhemmin!

Lyseolainen Simo Lehdon  luokkakuvia.  Hän oli Martti K. Lehdon isä, joka puolestaan toimi Lyseon lukion rehtorina 1995-2007.

1-luokan kuva oli viimeisestä luokasta, joka aloitti  Puulyseossa.  Kahdeksan vuoden kuluttua viisi kirjoitti ylioppilaiksi.

10-vuotiskuva on aika vaikuttava: kapeakasvoisia, sodankäyneitä, kuitenkin vielä aika nuoria miehiä.

1. lk 1927-281. lkn nimet
Ohessa oppilaiden nimet. Klikkaa kuvaa, niin saat sen luettavammaksi.

Lahden lyseon 1 lk. lv 1927-28

ylioppilaat 1935 Ylioppilaina 1935

10-vuotiskok. 10-vuotiskokous

20-vuotiskok. (1) 20-vuotiskokous

30-vuotiskok. 30-vuotiskokous

50-vuotiskok

50-vuotiskokous,  kuva lyseon pääoven edestä.

60-vuotiskokous

Ei ole kuvaa siitä keväästä, jolloin olisi voinut olla 60-vuotiskokoontuminen. Silloinhan minä olin ensimmäistä kevättä Lyseossa ja isä oli silloin mukana.

Kuvat lähetti Martti K. Lehto.

Koulumuistoja

Kun näillä sivuilla on monenlaisia muisteloja opettajien mainioista sanonnoista, ajattelin lisätä muutamia mieleeni jääneitä kohteliaisuuksia tai ilkeyksiä.

*Törö:

1)  Mies oli hyvin tarkka siitä, ettei aineissa ja esitelmissä saanut olla ryhmäjakoja, kuten seuraavasta näkyy.
Oppilas aloitti esitelmänsä: Muovit. Muovit jaetaan kahteen ryhmään: kertamuovit ja kestomuovit. Silloin huusi Törö: pois, pois, menee pois. Hyi!
2)  Eräs oppilas piti esitelmän ihmissyöjistä. Kuunneltuaan esitystä jonkin aikaa silmät kiinni Törö ikään kuin heräsi ja sanoi: lopetetaan tähän, johan tämä ruokahalua herättikin!
3)  Muuan piti ansiokkaan tuntuisen esitelmän raittiudesta. Törö tapansa mukaan kuunteli esitystä silmät kiinni. Sanoi eräässä vaiheessa: nyt minä muistankin. Olen joskus 30-luvulla kirjoittanut tämän tekstin Koitto-lehteen. Esitelmäsi on suora kopio tuosta lehdestä. Mene ja kirjoita esitelmäsi omasta päästä ja tule sitten uudestaan.
4)  Omituista, että entisenä YL-laulajana Törö ei antanut mitään arvoa esimerkiksi musiikin harrastukselle. Jorma Rahkoselle Törö sanoi monta kertaa, että Rahkonen voisi siirtyä koulusta kokonaan pois vinguttamaan sitä viuluaan jonnekin muualle. Liekö Törö havainnut, että tämä viulun vinguttaja toimi sittemmin Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestarina vuosikymmenet.

*Hagfors

*(historian opettaja, Haakki)
1)  Meille uusi opettajamme tuli syksyllä ensimmäiselle tunnillemme. Hetkeen ei tapahtunut mitään, mutta sitten Haakki katsoi opettajan pöydän vieressä seisovaa poikaa ja sanoi: *Laula*! Oppilas seisoi vaiti punaisena paikallaan. *Laula, poika, laula*** karjui Haakki entistä lujempaa. Kun ei laulua vieläkään kuulunut, selitti Haakki mistä on kysymys: päivystäjän pitää avata päiväkirja, tarjota kynä opettajalle, kertoa mikä päivä tänään,  kellon aika,  mitä on läksynä ja ketä on poissa siinä tahdissa, kun opettaja on ehtinyt kirjoittaa. Onko kysyttävää, sanoi kapteeni evp lopuksi.
2)  Kirjallisten kokeiden lisäksi oli lukukauden lopussa suulliset tentit. Kuulusteltavan piti mennä seisomaan opettajan viereen kateederille. Suullinen koe oli pelkkä vuosilukutentti. Haakin luettelemia vuosilukuja piti kirjoittaa yhtenään hissan kirjan marginaaleihin, jos aikoi tenteissä pärjätä.
Järjestimme luokan perälle apuryhmän, joka etsi tenttimateriaalista kyseisen vuosiluvun, näytti sen kirjurille, joka näytti luvun käytävää pitkin tentattavalle. Tämä järjestelmä toimikin vallan hyvin
siihen asti, kunnes tuli minun vuoroni marssia Haakin viereen:
*  Ensimmäinen kysymys: minä vuonna belsebuuppi patentoitiin*? Ei tullut apuryhmältä apua
*Toinen kysymys: minä vuonna Australiasta löydettiin ensimmäisen kerran kultaa* ?  Ei tullut apua nytkään.
Haakki katseli merkitsevästi  minua ja sanoi, ettei ole taidettu valmistautua tähän tenttiin täydellä tarmolla.  Jos ei tahti parane, niin merkitään tästä tentistä nelonen. Käsitin, että nyt minulle kostetaan, kun olin  rehtorin avulla poistattanut Haakin minulle määräämän aiheettoman muikkarin muikkarin. Lopuista kysymyksistä selvisin sitten ilman taustaryhmän apua.
3)  Lopuksi kansainvälistä
Haakille piti varata jokaiselle historian tunnille suuri Euroopan ja Aasian käsittävä kartta. Kun opettaja alkoi hieroa sodassa haavoittuneen vasemman käden sormetonta tynkää, tiesimme mitä sitten seuraa.
Karttakepillä hän alkoi piirittää itäisen suurvallan rajoja ja hoki: jos likistäis täältä, ja täältä , ja täältä niin eiköhän se tokenisi. Huvittavinta on, että tämä on täysin totta.
4) Keväällä Haakki jakoi julkisesti hissan numerot. Tarkasteli kirjallisen ja suullisen tentin menestyksen muistikirjastaan ja komensi sitten oppilaan ylös. Sanoi sitten numeron.
Päästyään lähes maaliin Haakki pysäytti toimituksen ja sanoi: olen merkinnyt täällä sille ja sille kahdeksikon. Katsotaanpas menikö se oikein ja nostatti oppilaan ylös. Eihän se mennyt oikein . Sinähän olet
se maajussin poika. Kuutonenkin on likaa, mutta olkoon nyt se. Maajussit ne on aina tinkimässä lisää tukiaisia, vaikka maito ja voi on niin hiivatin kallista!

*Härkä* ( Hannes Sirola, luonnontieteiden ja maantiedon opettaja)
1) Härällä oli oma omitunen pistelaskujärjestemä:
Koevastaukset keräsi pulpettirivin viimeinen ja luovutti nipun Härälle. Härkä jakoi käsittelemättömät  paperit seuraavalla tunnilla oppilaille riveittän takaisin niin ettei kukaan tiennyt kuka käsittelee kenenkin paperia. Sitten alkoi kokeiden tarkastus: oikea vastaus kaksi pistettä, Härkä määritteli yhden pisteen vastauksen ja viimeinen arvio oli pukki-plus. Lopuista nolla. Näin kirjattiin vastaajan tulokset paperiin ja kerätiin riveittän pois ja luovutettiin Härälle.
Esimerkki maantiedon kokeesta:
Lämpötila Kairossa on maanpinnalla 25 astetta celsiusta. Sinne kaivetaan 200 metriä syvä kaivo. Mikä on lämpötila kaivon pohjalla?
Mikä on syyskuun puolivälin sääennuste Bombayssa?
Laivassa havainto syyskuun 23. päivänä klo 15,00: aurinko suoraan zenitissä. Missä laiva on ja mitkä ovat lähimmät kaupungit?

Olen vuoden 1960 kevään satoa ja kirjoitan mitä on muistissa säilynyt 50-luvulta.

Pekka Silvennoinen

Nyrkkeilyottelu: opettaja – oppilas

Nyrkkeilyottelu
Edellä mainittu nyrkkeilyottelu käytiin syys-/lokakuussa 1977 Lahden lyseon voimistelusalissa. Siitä on neljä valokuvaa, joista yksi on koulun kansliassa.
Ottelijat:  Opettaja Pertti Halme 175 cm/75 kg.  ja abiturientti Jari
Tähtinen n. 184 cm/90 kg.
Ottelijoiden nyrkkeilytaustat:
Pertti Halme: neljä kilpailuottelua 16 -17-vuotiaana Lahden Ahkeran edustajana, sitä ennen kaksi vuotta harjoitttelua Lahden Kalevan salilla entisellä sähkölaitoksella. Helsingin Yliopiston Nyrkkeilijöiden palkattuna ohjaajana vuosina 1959-1962.
Jari Tähtinen: Ei kilpanyrkkeilytaustaa. Tennistaustaa ainakin nuorena.
PERTTI HALMEEN SUBJEKTIIVINEN OTTELUKUVAUS JA SYYT, MIKSI SIIHEN JOUDUTTIIN:
Meillä oli Jari Tähtisen kanssa ollut jo jonkin aika aikaa pientä
nokkapokkaa tunneilla. Päätimme selvittää välimme kuin tosimiehet
nyrkkeilyottelun kautta. Ottelu tapahtui Lyseon voimistelusalissa
maanantai-iltana opettajien lentopallovuoron aikana.
Menin tuntia ennen ottelua opettajainhuoneeseen. Mukanani oli punaiset nyrkkeilyhanskat. Kokeilin niitä ja oloni jotenkin rauhoittui, vaikka en ollut pitänyt hanskoja käsissäni 15 vuoteen.
Jari ilmestyi avustajansa kanssa voimistelusaliin. Hänelle oli omat,
keltaiset hanskat, koska punaiset olivat liian pienet. Tämä näkyy
valokuvissa.
Otteluareenaksi sovimme lentopallokentän neljänneksen, otteluajaksi kaksi 1,5 minuutin erää. Jokainen kehässä käynyt tietää, että jo yksi minuutti siellä on pitkä aika. Kyyti saattaa olla kylmää ja voittajakin saa ainakin jonkin verran turpiinsa.
Onneksi ottelu meni niin hyvin kuin vain voi. Se tuomittiin
ratkaisemattomaksi eikä kumpikaan vahingoittunut. Sen jälkeen menimme Jarin kanssa kaljoille linja-autoasemaa vastapäätä sijainneeseen, nykyiseen ”Iloisen Kulkijan” kapakkaan.
Lopuksi haluan sanoa seuraavaa:
Tiedän. että ottelua ei olisi koskaan käyty, mikäli se olisi ollut
kaikkien tiedossa. Riskit olivat melkoiset, esim. aivovamma jommalle
kummalle.
Muistan käyneeni ottelua edeltäneenä perjantai-iltana katsomassa
filmin DERZU UZALA. En pystynyt keskittymään siihen. Ottelu pyöri koko ajan mielessäni. Mihin olin ajautunut? Valitettavasti sitä ei minun luonteellani voinut perua.
Nyt olen tyytyväinen, että ottelu käytiin. Pääsemmehän Jarin kanssa
eräänlaisina kummajaisina Lyseon arkistoon muistona tuleville
lyseolaisille.

 (Valokuvat ovat vielä hakusessa, ne liitetään tähän, jos löydetään.  toim.huom.)

Jorma O. Tiainen, lyseon opettaja

Taannoisessa Lahden Lyseon Senioreiden kokouskutsussa oli kuva Kikkaran alias Veikko Partasen hautapaikasta. Kirjeen mukaan tietoa kaivataan myös muista opettajiemme leposijoista. Oheistan tässä kuvan prof. Jorma O. Tiaisen (28.10.1932-18.6.2010) hautapaikasta. Tiainen oli viiskymmentä- luvun lopussa luokkamme (yo 60) historian opettajana. Uransa myöhemmässä vaiheessa hän siirtyi Jyväskylään toimien Jyväskylän yliopiston historian professorina. Hautapaikka sijaitsee Säynätsalon hautausmaalla välittömästi pääportin tuntumassa. Opastuskilven (2 rivit 1-15) takana. Jorma Tiaisen vaimo, Eila Tiainen, on edelleen aktiivinen toimija valtakunnnallisessa politiikassa toimien vasemmistoliiton kansanedustajana (Keski-Suomen vaalipiiri).

Toimittuaan lehtorina muun muassa Lahden lyseossa Tiainen siirtyi yliopistouralle. Lehtorin ja assistentin toimiensa ohessa Tiainen väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 1971, Hän hoiti yleisen historian professuuria vuoteen 1997.
Kesäisin terveisin
Torsten Lindfors
SONY DSC

Lahden Lyseo I C vuosina 1954-55

Lahden lyseo I C vuosina 1954-55, seison (Raimo Kaarna) nurkkakaapin oven vasemmassa reunassa

Meillä lyseon pojilla välipala-asiat olivat kunnossa
jo 50-luvulla. Välitunnilla juostiin Rauhankadun pullapuotiin ja ostettiin lihava hillomunkki ja maitoa pahimpaan nälkään, jälkiruoaksi karkkia. Luokassa oli 44 oppilasta ja Tähtisen ’Mimmi’ piti kuria kiljumalla, liikuntaa saatiin Kaloniemeltä ja kumppaneilta, jalkapalloa potkittiin parakkikoulun paikalla. Tupakansavu oli sankkaa kellarin weeceessä, heilat etsittiin Tipalan konvista, Urkilta tai Teivaalasta. Kultainen nuoruus…

Lyseon opettajia 1957-58, 60-v sitten

Lahden lyseon opettajia 1961-62

 

Yllä opettajien kuva lv.1957/58.

Vertaa allaolevaan kuvaa 1953/54, josta Raimo Kaarna kirjoittaa:

2007 kirjoitettu:

 

Lainattu Raimo Kaarnan kotisivuilta (luvalla) http://www.lahtelaista.net

Löysin äsken jo 16 vuotta sitten Nykylahti-lehdessä julkaistun valokuvan entisistä Lahden Lyseon opettajista 1953-54. Lehtileikkeessä pyydettiin nimeämään tuttuja kasvoja. Kirjoitin maaliskuussa 1991 omat muistikuvani talteen ja pistin kirjeen lehtykäiseen. Kirjeeni ei ehtinyt seuraavaan Nykylahteen, joten julkaisen sen tässä nyt 16 vuoden viiveellä. Jos muistin joitain väärin, pistä oikaisusi sähköpostina tai kirjeenä ja korjataan asia !
Raimo Kaarna, signal@sci.fi, Purokatu 18, 15200 Lahti, puh.044 2714064.

Lahti 10.3.1991

Nykylahti / Wanha Kuva
Rautatienk.19 A
15110 LAHTI

”Wanhana” lyseolaisena – 1954-1964, välillä vuosi työelämässä – vilkuilin haikeana lapsuuteeni ja nuoruuteeni, kun kolmossivulta tuijottivat tutut opettajat… Kaikki eivät tietenkään tietoa minun päähäni päntänneet, mutta useimmat yrittivät jossain vaiheessa.

Muutaman sanan kommentti kustakin (numerointi vasemmalta oikealle) :

YLÄRIVI

1) Jaakkolan Oskari, matematiikkaa, vanhoilla päivillään huonokuuloinen ja hidaspuheinen, usein kiusanteon kohteenakin… Meillä opettajana vain muita tuuratessaan, tilapäisesti. – Joku oppilaista, lienee Virtasen Muke, keikutti kerran matikantunnilla opettajanpöydän kohdalle kattoon ripustetun langan avulla porkkanaa Oskarin silmien edessä.

2) VIKI, Ahposen Vihtori, piirustuksenopettaja, myös kaunokirjoitusta… Omat numeroni Vikiltä parhaimmillaan 10 ja 9, hän oli siis lempiopettajiani. Viki oli vihainen laiskuudesta, räjähti tulisesti joillekin oppilaille tekemättömistä töistä tai muiden töiden lainaamisesta arvostelua varten. Ainakin Perttolan Hannu, Vainion Simppa ja Tarmolan Timo saivat huutia !

3) TÖRÖ, Uuno Teittinen, suomenkieli, pystytukkainen vanha maajoukkuetason aitajuoksija (?), ”vihasi” kaikkea urheilua, irvaili mäenlaskuakin: ”Isot miehet menevät menevät ylös hyppyrimäkeen, laskevat alas, menevät ylös, laskevat alas, mitä järkeä siinä on?”. Lumirakeen Pertin sivistyssanojen käyttö aineissa sai Törön miltei ”raivoihinsa”, Törö kävi Lummin aineet aina läpi sana sanalta ja pottuili erikseen jokaisesta elokuva-arvostelijan käyttämästä vierasperäisestä sanasta. Erittäin pätevä opettaja. Kirjoitin itse preliminääreissä seitsemännellä vapaa-aineen siirtolaisuudesta ja Törö luki sen malliksi kahdeksasluokkalaisille ylioppilaskirjoituksia varten ! Olin pakahtua ylpeydestä…

4) Hugo J. Teivaala (kauppaopiston rehtori), joka kävi lyseossa opettamassa pikakirjoitusta

5) Vanhempi lehtori Viljo Norman Heinin, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa 1941-55

6) PUUPIETSU, Helminen, Pentti, veistonopettaja. Oma valtakuntansa ”ruumisarkun” alakerrassa, Pietsu oli hivenen tiukkapipoinen ja kireä. Kannellisen korurasian viilutyö vinoneliöineen ja saranoidenkiinnityksineen oli miltei ylivoimaisen vaikea tehtävä ! Solidaarisuuttaan entisiä oppilaitaan kohtaan Pietsu osoitti Valtakulman ravintolan wc:ssä sinuttelemalla meitä siellä penkkaripäivän iltana…

7) OLAVI KRANNILA, lempinimeä ei tainnut ollakaan ? – pastori, uskonnon opettaja… Erittäin selkeä artikulointi, etenkin konsonantit korostuivat hänen puhuessaan ja painottaessaan sanojaan. Mieleenpainuvin muistoni Krannilasta on 25 vuoden takaa. Hän vihki minut ja Tammiston Tuulan (Kannaksen yhteislyseon tyttöjä) Lahden puukirkossa 16.7.1966 ja kysyi ”Otatko Sinä, HYVÄ oppilaani Raimo Kaarna, puolisoksesi…”. Tätä alttarilla saatua julkista arvostusta ei kukaan elämäni myöhemmissäkään vaiheissa ole koskaan ylittänyt.

8) Ylioppilas Erland Sundqvist, matematiikkaa

9) HÄRKÄ, Hannes Sirola, luonnontieteet. Olympiavoimistelijan ryhti, seisoi suorana kuin seiväs, pää aina pystyssä, erittäin lyhyt askel teki kävelystä köpöttelyä. Härkä asui Kariniemenkadulla kotiani ”pitkäätaloa” vastapäätä ”kolmessatalossa”, muistaakseni numerossa 28, siis liikenneympyrän viereisessä kerrostalossa metsän reunassa. Sirola oli erittäin arvostettu herrasmiesopettaja, suuttuessaan hän punehtui rajusti.

10) Fil. kand. Vilho Arkima, matematiikkaa

– Olin väärässä, arvelin kyseessä olevan KIKKARAn, Veikko Partasen, musiikinopettajan ja aamuhartauksien urkuharmonisti nuorena ja laihana. Kikkara polki juhlasalin harmoonia niin ponnekkaasti, että oli pudota tuoliltaan, kolina kuului ja ”esilaulaja” heilui tuolillaan puolelta toiselle. Minua Kikkara pyysi laulamaan laulukokeissa vain kerran koko kouluaikana ja tuomio oli selvä, todistuksessa koreili ikuisesti viiva numeron sijaan.

11) KUSTAA, Roineen Kustaa, saksaa ja ranskaa… Erittäin pätevä ja pidetty opettaja, auktoriteettia oli jakaa vaikka koko muulle opettajakunnalle. Rehtoriaineista vaikka ei lyseossa rehtoriksi tullutkaan. Huhun mukaan Kustaa ja Kaloniemi eivät aina olleet samaa mieltä koulun asioista. Kososen Pertsa tapaili ”skraapata” koulusta, joskus jopa viikkotolkulla. Kerran saksantunnilla Kustaa ilahtui Kososen näkemisestä pitkästä aikaa ja käännätti hänellä pirullisesti lauseen ”Poika poikkesi kouluun”. Itse takeltelin ranskan ääntämisessä ja sen huomattuaan Kustaa luetutti minulla oppitunnin alkajaisiksi päivän tekstin ainakin kymmenellä perättäisellä tunnilla… Loistomaikka !

ALARIVI – ISTUMASSA (edelleen vasemmalta oikealle)

1) Fil. kand. Terttu Vartiainen, luonnonhistoria ja maantieto

2) LOTJA, Hilma Immonen, englanninopettajammehan se siinä ! Nimi lienee tullut tukevahkosta ruumiinrakenteesta, mutta Lotja oli ihan OK. Puhui paljon ja kuuluvasti, äänessä koko tunnin, kukaan ei varmaankaan nukkunut ja opituksikin tuli.

3) Fil. maist. Lyyli Isoranta, saksa, englanti

– Arvelin 12.9.2011 kyseessä olevan MONOKKELIn, Taina Lahti, ruotsinkielen opettajamme ensimmäisellä ja toisella luokalla ??? Ulkoinen olemus vaikutti tutuhkolta, en ollut varma kuitenkaan. – Ja pieleen menenikin.

4) VELTTO, Antti Raipala, rehtorimme ja kirkkohistorian ja uskonnon opettaja. Arvonsa tunteva, tyylikäs herrasmies, vasen käsi napoleonmaisesti takin sisässä ja oikea käsi teki laajoja kaariliikkeitä puheen korostamiseksi. Viittaamatta jättämisestä sai miinusmerkin rehtorimme muistivihkoon, joka aina tunnin alussa otettiin povitaskusta esiin opettajanpöydälle. Itse olin kuudennen luokan jälkeen vuoden töissä ja palasin takaisin kouluun seitsemännelle vuoden tauon jälkeen ilmoittautumatta erikseen kenellekään, kuten oli sovittu. Raipalan kommentti ensimmäisellä kirkkohistoriantunnilla: ”Öh, Kaarnakin, Kaarnakin, öh, on tullut, öh tullut, takaisin, takaisin…”.

5) Fil. kand. Kerttu Nyqvistin, ruotsia ja englantia

6) KAISA, Katri Blomroos, ruotsinopettajamme. ”Tomma tunnor bullrar mest” kuultiin aina, jos luokassa oli liikaa hälinää. Kaisa oli itse aikamoinen äänessäolija, joku sanoisi jopa ”kaakattaja”, ei juuri paikallaan pysynyt, opetti ja opetti, tuputti ja tuputti ja kai me jotain opittiinkin.

7) AUNE, Aune Ahola, suomenkielen opettajamme. Hän kuoli hiljattain Helsingissä… Myös Aune oli arvostettu ammatti-ihminen, erittäin tiukka vanhapiikaopettaja, joka vaati paljon meiltä oppilailta. Jos jotain ei osattu, Aune otti sen henkilökohtaisena loukkauksena, punastui ja suuttui, korotti äänensä, joskus katkaisi karttakepinkin. Aune oli rehevä, ylväs, pystyryhtinen naisihminen – poikakoulussa joillekin jopa haavekuva. Isänmaallinen, varmasti periaatteen ihminen, miehenä hän olisi ollut ”upseeriainesta”.

Muistoni lyseosta ja kuvan opettajista ovat mieluisia. Toivottavasti joku muu lukijanne tunnistaa tuntemattomiksi jääneet. Lahden Lyseon 50-vuotishistoriikissa (1921-1971) luetellaan kaikki siihenastiset opettajat, mutta kaikista ei ole kuvia.

Raimo Kaarna, lyseolainen vv.1954-64

Riemuylioppilaat vuodelta 1964 Lyseon kevätjuhlissa

Lyseon kevätjuhla 31.5.2014 Seppo Ruohonen
Evl Seppo Ruohonen lausui riemuylioppilaiden tervehdyksen ja onnittelut uusille ylioppilaille

Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 3

Riemuylioppilaat Ristin Kirkon portailla

Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 6
Kukkatervehdys Vapauden Hengettären patsaalle
Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 8
Kirkonmäellä
VIII A 31.5.2014
VIII A
IMG_1139
VIII B
VIII C 31.5.2014
VIII C
IMG_1143

Lyseon vanhassa juhlasalissa

Yo-juhlat 1964. Olemme luokittain aakkosjärjestyksessä. Kuva uudesta lukiosiivestä, juhlasalista, näyttämöltä. Taustalla luokanvalvojat: Pekka J.  Manninen, Irja Mattila ja Laina Ylihärsilä.

Penkkarit helmikuussa 1964: vasemmassa reunassa Walleniuksen Pelle, hänestä toinen oikealle hattu päässään Smeds, haitaristin takana harmaassa villapaidassaan Rännäri.