Aihearkisto: Henkilöt

Lahden Lyseo I C vuosina 1954-55

Lahden lyseo I C vuosina 1954-55, seison (Raimo Kaarna) nurkkakaapin oven vasemmassa reunassa

Meillä lyseon pojilla välipala-asiat olivat kunnossa
jo 50-luvulla. Välitunnilla juostiin Rauhankadun pullapuotiin ja ostettiin lihava hillomunkki ja maitoa pahimpaan nälkään, jälkiruoaksi karkkia. Luokassa oli 44 oppilasta ja Tähtisen ’Mimmi’ piti kuria kiljumalla, liikuntaa saatiin Kaloniemeltä ja kumppaneilta, jalkapalloa potkittiin parakkikoulun paikalla. Tupakansavu oli sankkaa kellarin weeceessä, heilat etsittiin Tipalan konvista, Urkilta tai Teivaalasta. Kultainen nuoruus…

Lyseon opettajia 1957-58, 60-v sitten

Lahden lyseon opettajia 1961-62

 

Yllä opettajien kuva lv.1957/58.

Vertaa allaolevaan kuvaa 1953/54, josta Raimo Kaarna kirjoittaa:

2007 kirjoitettu:

 

Lainattu Raimo Kaarnan kotisivuilta (luvalla) http://www.lahtelaista.net

Löysin äsken jo 16 vuotta sitten Nykylahti-lehdessä julkaistun valokuvan entisistä Lahden Lyseon opettajista 1953-54. Lehtileikkeessä pyydettiin nimeämään tuttuja kasvoja. Kirjoitin maaliskuussa 1991 omat muistikuvani talteen ja pistin kirjeen lehtykäiseen. Kirjeeni ei ehtinyt seuraavaan Nykylahteen, joten julkaisen sen tässä nyt 16 vuoden viiveellä. Jos muistin joitain väärin, pistä oikaisusi sähköpostina tai kirjeenä ja korjataan asia !
Raimo Kaarna, signal@sci.fi, Purokatu 18, 15200 Lahti, puh.044 2714064.

Lahti 10.3.1991

Nykylahti / Wanha Kuva
Rautatienk.19 A
15110 LAHTI

”Wanhana” lyseolaisena – 1954-1964, välillä vuosi työelämässä – vilkuilin haikeana lapsuuteeni ja nuoruuteeni, kun kolmossivulta tuijottivat tutut opettajat… Kaikki eivät tietenkään tietoa minun päähäni päntänneet, mutta useimmat yrittivät jossain vaiheessa.

Muutaman sanan kommentti kustakin (numerointi vasemmalta oikealle) :

YLÄRIVI

1) Jaakkolan Oskari, matematiikkaa, vanhoilla päivillään huonokuuloinen ja hidaspuheinen, usein kiusanteon kohteenakin… Meillä opettajana vain muita tuuratessaan, tilapäisesti. – Joku oppilaista, lienee Virtasen Muke, keikutti kerran matikantunnilla opettajanpöydän kohdalle kattoon ripustetun langan avulla porkkanaa Oskarin silmien edessä.

2) VIKI, Ahposen Vihtori, piirustuksenopettaja, myös kaunokirjoitusta… Omat numeroni Vikiltä parhaimmillaan 10 ja 9, hän oli siis lempiopettajiani. Viki oli vihainen laiskuudesta, räjähti tulisesti joillekin oppilaille tekemättömistä töistä tai muiden töiden lainaamisesta arvostelua varten. Ainakin Perttolan Hannu, Vainion Simppa ja Tarmolan Timo saivat huutia !

3) TÖRÖ, Uuno Teittinen, suomenkieli, pystytukkainen vanha maajoukkuetason aitajuoksija (?), ”vihasi” kaikkea urheilua, irvaili mäenlaskuakin: ”Isot miehet menevät menevät ylös hyppyrimäkeen, laskevat alas, menevät ylös, laskevat alas, mitä järkeä siinä on?”. Lumirakeen Pertin sivistyssanojen käyttö aineissa sai Törön miltei ”raivoihinsa”, Törö kävi Lummin aineet aina läpi sana sanalta ja pottuili erikseen jokaisesta elokuva-arvostelijan käyttämästä vierasperäisestä sanasta. Erittäin pätevä opettaja. Kirjoitin itse preliminääreissä seitsemännellä vapaa-aineen siirtolaisuudesta ja Törö luki sen malliksi kahdeksasluokkalaisille ylioppilaskirjoituksia varten ! Olin pakahtua ylpeydestä…

4) Hugo J. Teivaala (kauppaopiston rehtori), joka kävi lyseossa opettamassa pikakirjoitusta

5) Vanhempi lehtori Viljo Norman Heinin, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa 1941-55

6) PUUPIETSU, Helminen, Pentti, veistonopettaja. Oma valtakuntansa ”ruumisarkun” alakerrassa, Pietsu oli hivenen tiukkapipoinen ja kireä. Kannellisen korurasian viilutyö vinoneliöineen ja saranoidenkiinnityksineen oli miltei ylivoimaisen vaikea tehtävä ! Solidaarisuuttaan entisiä oppilaitaan kohtaan Pietsu osoitti Valtakulman ravintolan wc:ssä sinuttelemalla meitä siellä penkkaripäivän iltana…

7) OLAVI KRANNILA, lempinimeä ei tainnut ollakaan ? – pastori, uskonnon opettaja… Erittäin selkeä artikulointi, etenkin konsonantit korostuivat hänen puhuessaan ja painottaessaan sanojaan. Mieleenpainuvin muistoni Krannilasta on 25 vuoden takaa. Hän vihki minut ja Tammiston Tuulan (Kannaksen yhteislyseon tyttöjä) Lahden puukirkossa 16.7.1966 ja kysyi ”Otatko Sinä, HYVÄ oppilaani Raimo Kaarna, puolisoksesi…”. Tätä alttarilla saatua julkista arvostusta ei kukaan elämäni myöhemmissäkään vaiheissa ole koskaan ylittänyt.

8) Ylioppilas Erland Sundqvist, matematiikkaa

9) HÄRKÄ, Hannes Sirola, luonnontieteet. Olympiavoimistelijan ryhti, seisoi suorana kuin seiväs, pää aina pystyssä, erittäin lyhyt askel teki kävelystä köpöttelyä. Härkä asui Kariniemenkadulla kotiani ”pitkäätaloa” vastapäätä ”kolmessatalossa”, muistaakseni numerossa 28, siis liikenneympyrän viereisessä kerrostalossa metsän reunassa. Sirola oli erittäin arvostettu herrasmiesopettaja, suuttuessaan hän punehtui rajusti.

10) Fil. kand. Vilho Arkima, matematiikkaa

– Olin väärässä, arvelin kyseessä olevan KIKKARAn, Veikko Partasen, musiikinopettajan ja aamuhartauksien urkuharmonisti nuorena ja laihana. Kikkara polki juhlasalin harmoonia niin ponnekkaasti, että oli pudota tuoliltaan, kolina kuului ja ”esilaulaja” heilui tuolillaan puolelta toiselle. Minua Kikkara pyysi laulamaan laulukokeissa vain kerran koko kouluaikana ja tuomio oli selvä, todistuksessa koreili ikuisesti viiva numeron sijaan.

11) KUSTAA, Roineen Kustaa, saksaa ja ranskaa… Erittäin pätevä ja pidetty opettaja, auktoriteettia oli jakaa vaikka koko muulle opettajakunnalle. Rehtoriaineista vaikka ei lyseossa rehtoriksi tullutkaan. Huhun mukaan Kustaa ja Kaloniemi eivät aina olleet samaa mieltä koulun asioista. Kososen Pertsa tapaili ”skraapata” koulusta, joskus jopa viikkotolkulla. Kerran saksantunnilla Kustaa ilahtui Kososen näkemisestä pitkästä aikaa ja käännätti hänellä pirullisesti lauseen ”Poika poikkesi kouluun”. Itse takeltelin ranskan ääntämisessä ja sen huomattuaan Kustaa luetutti minulla oppitunnin alkajaisiksi päivän tekstin ainakin kymmenellä perättäisellä tunnilla… Loistomaikka !

ALARIVI – ISTUMASSA (edelleen vasemmalta oikealle)

1) Fil. kand. Terttu Vartiainen, luonnonhistoria ja maantieto

2) LOTJA, Hilma Immonen, englanninopettajammehan se siinä ! Nimi lienee tullut tukevahkosta ruumiinrakenteesta, mutta Lotja oli ihan OK. Puhui paljon ja kuuluvasti, äänessä koko tunnin, kukaan ei varmaankaan nukkunut ja opituksikin tuli.

3) Fil. maist. Lyyli Isoranta, saksa, englanti

– Arvelin 12.9.2011 kyseessä olevan MONOKKELIn, Taina Lahti, ruotsinkielen opettajamme ensimmäisellä ja toisella luokalla ??? Ulkoinen olemus vaikutti tutuhkolta, en ollut varma kuitenkaan. – Ja pieleen menenikin.

4) VELTTO, Antti Raipala, rehtorimme ja kirkkohistorian ja uskonnon opettaja. Arvonsa tunteva, tyylikäs herrasmies, vasen käsi napoleonmaisesti takin sisässä ja oikea käsi teki laajoja kaariliikkeitä puheen korostamiseksi. Viittaamatta jättämisestä sai miinusmerkin rehtorimme muistivihkoon, joka aina tunnin alussa otettiin povitaskusta esiin opettajanpöydälle. Itse olin kuudennen luokan jälkeen vuoden töissä ja palasin takaisin kouluun seitsemännelle vuoden tauon jälkeen ilmoittautumatta erikseen kenellekään, kuten oli sovittu. Raipalan kommentti ensimmäisellä kirkkohistoriantunnilla: ”Öh, Kaarnakin, Kaarnakin, öh, on tullut, öh tullut, takaisin, takaisin…”.

5) Fil. kand. Kerttu Nyqvistin, ruotsia ja englantia

6) KAISA, Katri Blomroos, ruotsinopettajamme. ”Tomma tunnor bullrar mest” kuultiin aina, jos luokassa oli liikaa hälinää. Kaisa oli itse aikamoinen äänessäolija, joku sanoisi jopa ”kaakattaja”, ei juuri paikallaan pysynyt, opetti ja opetti, tuputti ja tuputti ja kai me jotain opittiinkin.

7) AUNE, Aune Ahola, suomenkielen opettajamme. Hän kuoli hiljattain Helsingissä… Myös Aune oli arvostettu ammatti-ihminen, erittäin tiukka vanhapiikaopettaja, joka vaati paljon meiltä oppilailta. Jos jotain ei osattu, Aune otti sen henkilökohtaisena loukkauksena, punastui ja suuttui, korotti äänensä, joskus katkaisi karttakepinkin. Aune oli rehevä, ylväs, pystyryhtinen naisihminen – poikakoulussa joillekin jopa haavekuva. Isänmaallinen, varmasti periaatteen ihminen, miehenä hän olisi ollut ”upseeriainesta”.

Muistoni lyseosta ja kuvan opettajista ovat mieluisia. Toivottavasti joku muu lukijanne tunnistaa tuntemattomiksi jääneet. Lahden Lyseon 50-vuotishistoriikissa (1921-1971) luetellaan kaikki siihenastiset opettajat, mutta kaikista ei ole kuvia.

Raimo Kaarna, lyseolainen vv.1954-64

Riemuylioppilaat vuodelta 1964 Lyseon kevätjuhlissa

Lyseon kevätjuhla 31.5.2014 Seppo Ruohonen
Evl Seppo Ruohonen lausui riemuylioppilaiden tervehdyksen ja onnittelut uusille ylioppilaille

Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 3

Riemuylioppilaat Ristin Kirkon portailla

Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 6
Kukkatervehdys Vapauden Hengettären patsaalle
Lyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 8
Kirkonmäellä
VIII A 31.5.2014
VIII A
IMG_1139
VIII B
VIII C 31.5.2014
VIII C
IMG_1143

Lyseon vanhassa juhlasalissa

Yo-juhlat 1964. Olemme luokittain aakkosjärjestyksessä. Kuva uudesta lukiosiivestä, juhlasalista, näyttämöltä. Taustalla luokanvalvojat: Pekka J.  Manninen, Irja Mattila ja Laina Ylihärsilä.

Penkkarit helmikuussa 1964: vasemmassa reunassa Walleniuksen Pelle, hänestä toinen oikealle hattu päässään Smeds, haitaristin takana harmaassa villapaidassaan Rännäri.

Jaakko Ahola

Jaakko Ahola

Asemapäällikkö s. 20.7.1923 k. 15.3.2014

 

Jaakko Ahola

Jaakko Ahola

IMG_0001
Jaakko Ahola opiskeli Lahden lyseossa, mutta joutui keskeyttämään opinnot Jatkosodan vuoksi. Lukion lopun hän suoritti Niinisalon internaatissa, josta kuultiin alustus Lyseon Pojissa. Ylioppilas 1946. Lahden asemapäällikkö.
Hän osallistui vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa 13.3.2014 Seurahuoneella Lyseon Poikien tilaisuuteen.

Hannes Sirola

Hannes Sirola

IMG_0004
Jyskyt lehdessä 1946
Hautapaikan osoite on Lahden Levon hautausmaalla: Osasto C05, rivi 014, paikka 019, 020. (Kuva Hannu Sirola)

Tukholman olympialaiset 1912
Joukkuevoimistelu, vapaa järjestelmä, jossa Hanski voitti hopeaa!
Joukkue (Kaarle Ekholm, Eino Forsström, Eero Hyvärinen, Mikko Hyvärinen, Tauno Ilmoniemi, Ilmari Keinänen, Jalmari Kivenheimo, Karl Lund, Aarne Pelkonen, Aarne Pelkonen, Ilmari Pernaja, Arvid Rydman, Eino Saastamoinen, Aarne Salovaara, Heikki Sammallahti, Hannes Sirola, Klaus Uuno Suomela, Lauri Tanner, Väinö Tiiri, Kaarlo Vasama, Kaarlo Vähämäki)
1912_Opening_ceremony_-_Finland

Antti Raipala

Antti Raipala

Rehtori Antti Raipala

Lahden lyseon pitkään eläkkeellä ollut kunniarehtori Antti Vilhelm Raipala kuoli Lahdessa tammikuun 2. päivänä 2007. Hän oli syntynyt Hämeenkyrössä 19.2.1907. Suoritettuaan teologian erotutkinnon 1932 sekä opettajan pätevyyteen kuuluvat opinnot, alkoi hänen liki 40 vuotta kestänyt koulutyö opettajana ja myöhemmin poikalyseon rehtorina Lahden lyseossa. Eläkkeelle hän siirtyi täysin palvelleena 1.1.1972.

Antti Raipalan rehtorin ura alkoi varsin dramaattisissa merkeissä kevätlukukauden alkaessa 1951. Koulun pitkäaikainen rehtori A. A. Tähtinen oli kuollut joululomalla ja vararehtori Raipala määrättiin rehtorin tehtäviin 24.1.1951 alkaen. Tätä kunniakasta virkaa hän hoiti keskeytyksettä eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lausuessaan rehtori Tähtisen muistosanoja Raipala totesi:  ”Koulu ja sen menestys olivat hänelle kaikki kaikessa”. Nämä sanat kuvaavat mitä parhaimmin suuresti kunnioittamamme rehtori Raipalan omaa koulu-uraa lahtelaisten ja useiden naapurikuntien poikien kasvattajana ja kouluttajana.

Antti Raipalan rehtorikaudelle osuivat monet yhteiskunnalliset mullistukset. Suuret ikäluokat olivat juuri tulossa kouluikään ja oppikoulut pursuivat oppilaita, niin myös lyseossa. Parhaimmillaan poikia oli yli 850 iältään 11 ja 20 välillä. Tällaisen joukon hallitseminen oli varmasti vaativa tehtävä. Lyseon lisärakennuksen tarve tuli ajankohtaiseksi Raipalan kaudella. Ja vihdoin syksyllä 1963 uusi lisärakennus voitiin ottaa käyttöön.  Entiset oppilaat muistavat rehtoriaan lämmöllä ja suuri arvo annettiin hänen taitavalle poikapsykologialleen. Pojat saivat kasvaa demokraattisessa ja humanistisessa hengessä, kurista ja isänmaallisuudesta pitivät muut opettajat huolen.

Rehtori Raipala toimi vuosikymmeniä keskeisissä yhteiskunnallisissa, kirkollisissa ja kulttuuritehtävissä. Hämeenkyrön maatilan hoito, erityisesti museo- ja puutarhaharrastus olivat hänen sydäntään lähellä.

Lahden lyseon monet tuhannet poikakoulun kasvatit tuntevat surua oman rehtorin elämän päättyessä. Yhteinen on kuitenkin suuri kunnioituksemme hänen liki sadan vuoden ikään yltänyttä elämäänsä kohtaan.

Lahden Lyseon Senioriyhdistyksen kunniajäsenen muistolle

Heikki Kolunen

Lahden Lyseon lukion apulaisrehtori, Lahden Lyseon Senioriyhdistys ry:n sihteeri. (Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 2007)