Ylioppilaskirjoitukset pidettiin päärakennuksen voimistelusalissa 3. kerroksessa. Kuvat ovat kirjoitukseen valmistautumisesta 28. maaliskuuta 1962. Kuvat lähetti Martti Tauru.
Taustalla rehtori Raipala antaa ohjeita kirjoittajille.
Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2014
Ludvik Lindholm
Leikearkistosta löytyi fil.maist. Ludvik Leander Lindholmin nekrologi, joka on julkaistu 18.7.1941 ESS:ssa. Hän oli lyseon matematiikan, fysiikan ja kemian nuor. lehtori 1924-41
ESS
Senioriyhdistyksen perustaminen
Lahden lyseon senioriyhdistyksen perustava kokous pidettiin Lahden Seurahuoneella 19. helmikuuta 1971. Lue oheisesta leikkeestä kokouksesta tehty uutinen.
Lyseolaisia vehnäpellolla 1961
Lahden lyseon VII C-luokan pojat, neljättäkymmentä, lähti eilisaamuna laulellen linja-autolla talkoisiin Hollolan Korpikylän Seppälän talolle , 28.9.1961. Lue oheisesta leikkeestä lisää ja katso reippaita poikia pellolla!
Kuvia talkoista. Aineiston lähetti Timo Mikkonen.
Kuvassa Antero Nykänen, Timo Mikkonen ja Martti Vuojolainen
Isäntä Seppälä
Hiuko Levonen edessä ja Timo Mikkonen takana
Harry Smeds
Vasemmalta Osmo Rännäri, Pertti Nuottimäki, Kari Vilkman, ?, Isäntä Seppälä
Vasemmalla Jorma Helemaa, oikealla Risto Julkunen
Uuno Pulkkila
Uuno Pulkkila ja Ismo Töyrylä
Ismon kuva on rajattu keskikouluaikaisesta luokkaretkikuvasta. Lehtori Uuno Pulkkila ”Unski” vei meidät tutustumaan Hollolan keskiaikaiseen kivikirkkoon. Ismo sattui poseeraamaan ”Unskin” vieressä ryhmäkuvaa otettaessa. (Kuvan lähetti Matti Pekko)
Uuno Pulkkila toimi Lahden lyseossa 1946-55 vanhempana lehtorina. Hänen koulu-uransa olikin yllättävän monipuolinen, josta seuraava matrikkelitieto kertoo:
| Pulkkila Uuno Topiass.21.10.1905 Tampere, Kemin Suomalaisen Yhteiskoulun 1.lk 1917, er.1925, yo Jämsän reaalilukio 1926, k.19.11.1990. Kemin yhteislyseon ja lyseon historian ja yhteiskuntaopin vanhempi lehtori 1937-46. |
| Uuno Pulkkilan vanhemmat olivat ent. ylikonduktööri, maanviljelijä Svante Einar Pulkkila ja Maria Alatalo, pso prokuristi Irma Irene Riipinen.Pulkkila opiskeli Turun yliopistossa ja valmistui 1927 filosofian kandidaatiksi ja sitten 1932 filosofian maisteriksi. Pulkkila toimi suomen kielen ja historian opettajana Kuusankosken yhteiskoulussa 1928, Kristiinankaupungin keskikoulussa 1929-32 ja Heinolan keskikoulussa 1932-37. Heinolassa ollessaan hän toimi myös Heinolan Työväenopiston johtajana ja opettajana 1933-37.Kemin yhteislyseon ja lyseon historian ja yhteiskuntaopin vanhempana lehtorina Pulkkila toimi 1937-46, Kemin lyseon kirjastonhoitajana 1941-46 ja vararehtorina 1945. Kemissä ollessaan hän toimi kesällä 1944 asepalveluksessa olleiden oppikoululaisten opintokurssin rehtorina Veitsiluodossa.Kemistä Pulkkila muutti Lahteen, missä hän toimi opettajana ensin Lahden lyseossa sekä sitten Kannaksen yhteislyseossa 1955-58. Lahdessa hän toimi myös Kotiteollisopiston opettajana.Sitten Pulkkila toimi opettajana vielä Jyväskylän normaalilyseossa 1958-67 ja lopuksi Helsingin tyttönormaalilyseossa 1967-71. Kouluneuvoksen arvon Pulkkila sai 1972Pulkkilalla on työnsä ohella myös monia luottamustoimia. Heinolan kaupunginvaltuuston ja useiden lautakuntien jäsen hän oli 1933-37. Kemissä hän oli Kotiseutu- ja museoyhdistyksen pj. Kaupunginvaltuuston jäsenenä hän ehti olla vuoden 1946. Lahden kaupungin museon johtokunnan pj:na hän toimi 1947-58. Pulkkila oli myös Historian opettajien liiton hallituksen sekä Pohjola-Nordenin johtokunnan jäsen Kemissä, Lahdessa ja Jyväskylässä. Hän oli vielä Etelä-Hämeen maakuntaliiton liittovaltuuskunnan jäsen ja Jyväskylän historiallisen yhdistyksen perustajajäsen.Pulkkilan kirjallista tuotantoa ovat esim. Kristiinan kaupungin pedagogio 1653-1843, sarja Koulu ja menneisyys II 37, Heinolan Keskikoulun Jatkoluokkien historiikki 1905-35 ja Padasjoen Historia. Hän oli Kemin Suomalainen Yhteiskoulu, Yhteislyseo ja Lyseo 1897-1947 teoksen toimitussihteeri ja matrikkelin tekijä. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ammattialalta ja paikallishistoriasta mm. Kotiseutu-lehdessä, Jatulissa ja Kleio-lehdessä.Pulkkila osallistui vapaus-, talvi-, jatko ja Lapin sotaan. Sotilasansioista hänelle on myönnetty Mm, Mm 39-40 ja VR 4. Lisäksi hän saanut lukuisan joukon erilaisia tunnustuksia. Kemin Lyseon Seniorit |
Antti Raipala
Rehtori Antti Raipala
Lahden lyseon pitkään eläkkeellä ollut kunniarehtori Antti Vilhelm Raipala kuoli Lahdessa tammikuun 2. päivänä 2007. Hän oli syntynyt Hämeenkyrössä 19.2.1907. Suoritettuaan teologian erotutkinnon 1932 sekä opettajan pätevyyteen kuuluvat opinnot, alkoi hänen liki 40 vuotta kestänyt koulutyö opettajana ja myöhemmin poikalyseon rehtorina Lahden lyseossa. Eläkkeelle hän siirtyi täysin palvelleena 1.1.1972.
Antti Raipalan rehtorin ura alkoi varsin dramaattisissa merkeissä kevätlukukauden alkaessa 1951. Koulun pitkäaikainen rehtori A. A. Tähtinen oli kuollut joululomalla ja vararehtori Raipala määrättiin rehtorin tehtäviin 24.1.1951 alkaen. Tätä kunniakasta virkaa hän hoiti keskeytyksettä eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lausuessaan rehtori Tähtisen muistosanoja Raipala totesi: ”Koulu ja sen menestys olivat hänelle kaikki kaikessa”. Nämä sanat kuvaavat mitä parhaimmin suuresti kunnioittamamme rehtori Raipalan omaa koulu-uraa lahtelaisten ja useiden naapurikuntien poikien kasvattajana ja kouluttajana.
Antti Raipalan rehtorikaudelle osuivat monet yhteiskunnalliset mullistukset. Suuret ikäluokat olivat juuri tulossa kouluikään ja oppikoulut pursuivat oppilaita, niin myös lyseossa. Parhaimmillaan poikia oli yli 850 iältään 11 ja 20 välillä. Tällaisen joukon hallitseminen oli varmasti vaativa tehtävä. Lyseon lisärakennuksen tarve tuli ajankohtaiseksi Raipalan kaudella. Ja vihdoin syksyllä 1963 uusi lisärakennus voitiin ottaa käyttöön. Entiset oppilaat muistavat rehtoriaan lämmöllä ja suuri arvo annettiin hänen taitavalle poikapsykologialleen. Pojat saivat kasvaa demokraattisessa ja humanistisessa hengessä, kurista ja isänmaallisuudesta pitivät muut opettajat huolen.
Rehtori Raipala toimi vuosikymmeniä keskeisissä yhteiskunnallisissa, kirkollisissa ja kulttuuritehtävissä. Hämeenkyrön maatilan hoito, erityisesti museo- ja puutarhaharrastus olivat hänen sydäntään lähellä.
Lahden lyseon monet tuhannet poikakoulun kasvatit tuntevat surua oman rehtorin elämän päättyessä. Yhteinen on kuitenkin suuri kunnioituksemme hänen liki sadan vuoden ikään yltänyttä elämäänsä kohtaan.
Lahden Lyseon Senioriyhdistyksen kunniajäsenen muistolle
Heikki Kolunen
Lahden Lyseon lukion apulaisrehtori, Lahden Lyseon Senioriyhdistys ry:n sihteeri. (Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 2007)
Kerhotoimintaa Lahden lyseossa 90 -vuotta
Lyseon Lujan koripalloilijat 1958
Oheinen kuva pulpahti jostain esiin. Alarivissä on Lujan voittoisa koripallojoukkue. Kyseessä lienee Lahden oppikoulujen koripallomestaruus joskus 1950-luvun lopulla. K-tunnuksinen joukkue saattaa olla Kannaksen lukion joukkue tai sitten joku muu. En muista varmuudella enkä saanut selvitettyä, muistaako joku?
Kuvan ja lehtileikkeen lähetti Seppo Sarimo.
Riemuylioppilaat 1963 lyseon kevätjuhlissa 2013
Riemuylioppilaat 1963 Ristinkirkon portailla. Yläkuvassa vasemmalta oikealle:
Teuvo Leppänen, Heikki Leppänen, Matti Nykänen, Ilpo Halonen, Seppo Laakso, Heikki Kivistö, Heikki Raumolin, Pekka Noronen, Markku Telama, Erkki Hatemaa, Erkki Virtanen, Pekka Råhman, Pekka Kolkka, Pekka Markkula, Pekka Skinnari, Risto Uusitalo, Pertti Ahonen, Juha Kauppinen.
Alakuvassa seppeleen lasku Vapauden Hengettären muistomerkille: Erkki Virtanen, Heikki Raumolin ja Pekka Noronen
Ilmo Louhimo 1931-2014
Helsingin Sanomissa 16.3.2014 julkaistu
Helsingin Sanomat